Kalevalasta löytyy lukuisia yhtymäkohtia nykyaikaan, kun teosta lukee tarkoin. Valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoo, ketkä menestyvät nykynaiset muistuttavat kansalliseepoksemme sankareita.
− Kalevalassa on paljon moderneja aihepiirejä, joita ei tule ajatelleeksi, Uosukainen innostuu.
Hän nostaa esiin erityisesti naisnäkökulman. Kalevala sekä alkaa että päättyy neitseelliseen synnytykseen. Nainen on teoksen alku ja loppu.
− Kalevalan naiset ovat kaikki äärettömän vaikuttavia. Toisaalta aktiivisimmat toimijat ovat miehiä.
1800-luvulle juurensa juontavassa kansalliseepoksessa ovat läsnä kaikki tämän päivän polttavat kysymykset.
− Rahan valta, kosto, kateus, yltäkylläisyyden ihannointi, anoreksia, insesti, perheen keskeinen valtataistelu, uhrautuminen rakkauden vuoksi, Uosukainen listaa.
2000-luvun Louhet
Kalevala risteää nykyajan kanssa paitsi teemojensa, myös henkilöhahmojensa kautta. Yksi monitahoisimmista hahmoista on Louhi, Pohjolan emäntä. Hänen sovittamisensa nykyaikaan vaatii usean esimerkin.
− Louhessa kiteytyy vaikutusvalta, kaikinpuolinen osaaminen, kaupankäynti sekä sodankäynti perinteisessä ja psykologisessa mielessä.
Uosukainen muodostaa nykyaikaisen kuvan Louhesta neljän vahvan suomalaisen naisen kautta.
− Tasavallan presidentti Tarja Halonen edustaa ylipäällikön virassaan ja muuten vallankäyttöä. Lenita Airistossa on puolestaan samaa särmää kuin Louhessa. Hän on nokkela ja uskalias, eikä anna periksi. Kirsti Paakkanen on bisnesnaisena omaa luokkaansa.
Louhen käsittely vaatii heidän lisäkseen vielä yhden monipuolisen naisen.
− Satu Tiivola, siinä olisi positiivinen Louhi jo yksinään. Hän on vaikutusvaltainen bisnesnainen ja äärimmäisen kurinalainen. Toisaalta hän on myös lapsilleen rakastava ja huolehtiva äiti.
Louhen vastakohta
Uosukainen haluaa nostaa esiin myös toisen vahvan Kalevala-naisen, Ainon, joka on Louhen täysi vastakohta. Aino edustaa nuorta naista, jolle lankesi uhrin rooli.
− Ainolla ei ollut eväitä elää Kalevalan maailmassa itsenäistä elämää. Hän kaipasi suojelua ja pelkäsi kasvamista. Hänessä oli myös selviä anorektikon piirteitä.
Ainon tarina heijastaa anoreksian ohella muita nykypäivänä tuttuja ongelmia, kuten oman tahdon tunnistamista ja itsemurhaa.
− Aino ei tinkinyt omasta tahdonvapaudestaan, ja sen hän teki oman henkensä kustannuksella. Toisin kuin Aino, nykyajan nuori nainen voi lähteä halutessaan matkoihinsa.
Studio55/Jenni Kokkonen