Rauhanturvaajille veteraanistatus - nopeammin hoitojen äärelle

Rauhanturvaajaliitto pohtii yhdessä puolustusministeriön kanssa veteraanikortin sisältöä ja kortilla jaettavia etuuksia. Etuudet voivat koskea esimerkiksi paikallisliikennettä. 

Merkittävä uudistus veteraanistatuksen lisäksi on kriisihallintaoperaatioita varten kirjoitettava uusi tapaturmalaki, joka nopeuttaa rauhanturvaajien pääsyä erilaisten hoitojen piiriin. 

Lääketieteellinen hoito nopeutuu

Juha Kataja on ollut turvaamassa rauhaa Libanonissa, Kosovossa ja Afganistanissa. Afganistanissa hän joutui onnettomuuteen, jossa jalat ja toinen käsi hajosivat. Hänen saamansa sairaanhoito oli hyvää, mutta aina asiat eivät ole yhtä hyvin. 

– Mä luulen, että veteraanistatuksen myötä tulevat taloudelliset edut eivät ole hirveän merkittäviä mutta eräille kavereille varmasti lääketieteellinen hoito tulee olemaan merkittävä, Juha Kataja sanoo. 

– Varmaan hoitojen hyvyys ja huonous menee fifty-fifty, että jotkut hoidetaan hyvin ja jotkut huonosti. Sellaiset lääketieteelliset viat, joita on vaikea havaita, niin ne hoidetaan tällä hetkellä huonommin kuin ne, joista pystytään heti sanomaan, että nämä asiat täytyy hoitaa, Kataja sanoo. 

Sotien veteraanien kanssa ei kilpailla

Suomen Rauhanturvaajaliitto pitää veteraanistatusta eräänlaisena kunnianosoituksena kriisinhallintaoperaatioissa työskenteleville. 

– Tämä on viranomaisten tunnustus siitä palveluksesta , mikä rauhanturvakriisihallintapalveluksessa on tehty, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen sanoo. 

Kiljusen mukaan veteraanistatus ei tarkoita, että rauhanturvaajat kilpailisivat sotien veteraanien kanssa.

- Sotien veteraanit ovat aikanaan pelastaneet isänmaan ja sen uudelleen rakentaneet ja siten saavuttaneet kunniakansalaisuuden statuksen. Me emme hae mitään kunniakansalaisen statusta. Tällä osoitetaan, että olemme palvelleet isänmaata.

Tapartumalaki uudistuu

– Vielä tärkeämpää kuin veteraanistatus on samalla tapahtuva tapartumalain uusiminen. Jatkossa tulee olemaan erikseen kriisihallintaoperaatioita varten kirjoitettu tapaturmalaki, joka jo lähtökohtaisesti ymmärtää paremmin niitä  vaikeita vaativia olosuhteita, joissa rauhanturvaajat ovat, Kiljunen Rauhanturvaajaliitosta sanoo. 

Tähänkin asti fyysisesti vammautuneet rauhanturvaajat ovat päässeet Valtiokonttorin kustantamiin hoitolaitoksiin ja myös psyykkisten syiden takia vammautuneet ovat päässeet hoitoon nopeasti. Uuden lain myötä rauhanturvaajat pääsisivät maksutta psykososiaaliseen hoitoon ilman lääkärin lähetettä. Tarkoitus on näin tukea kriisinhallintapalveluksen jälkeistä sopeutumista arkielämään. 

- Tässä on kysymys matalan kynnyksen toiminnasta, jonka avulla rauhanturvaajat pääsevät nopeasti tarvitsemaansa hoitoon, vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä kertoo.