Neuvottelut Madridin ilmastokokouksessa jatkuvat edelleen, vaikka kokouksen piti päättyä jo eilen. Puheenjohtajamaa Chile on tuonut neuvottelijoille useita kompromissiesityksiä. EU:n ja monien muiden maiden mielestä kompromissitekstit ovat liian löysiä ja kunnianhimottomia. Brasilia ja muutamat muut maat puolestaan vastustavat tekstejä edelleen, vaikka tavoitteita on vesitetty.
Yön yli jatkuneet neuvottelut eivät näytä ainakaan parantaneen ilmastokokouksen loppuasiakirjan tekstiluonnoksia. Puheenjohtajamaan kompromissimuotoilut ovat monien mielestä vesittämässä neuvottelutuloksen.
– EU:n on mahdotonta lähteä tästä kokouksesta ilman vahvaa viestiä kunnianhimosta ja erityisesti tarpeesta korottaa maiden päästövähennyslupauksia ensi vuoden kokoukseen mennessä, sanoi Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.), joka puhuu EU:n puolesta ilmastokokouksessa.
– Tämän piti olla kunnianhimoinen kokous. Emme näe kunnianhimoa. Kaikkia tieteeseen perustuvia suosituksia on heikennetty, moitti Belizen ilmastoneuvottelija Carlos Fuller.
Muutamat maat jarruttavat neuvotteluja
Vesitetytkään muotoilut eivät kelpaa esimerkiksi Brasilialle, Saudi-Arabialle tai Yhdysvalloille.
Monet neuvottelijat ovat moittineet puheenjohtajamaan toimintaa. Puheenjohtajamaan lausunnoista kuului jo lievä epätoivo.
– Puheenjohtaja on tehnyt kaikkensa yhdistääkseen teidät ja antaakseen mahdollisuuden löytää yhteisymmärrys, lausui Madridin ilmastokokouksen puheenjohtaja Carlina Schmidt.
Kompromissitekstit keräävät moitteita
Ilmastoneuvotteluja alusta lähtien seurannut asiantuntija kuvaa kompromissitekstejä kaikkien aikojen huonoimmiksi.
– Olen seurannut ilmastoneuvotteluja niiden alusta, vuodesta 1991, alkaen. En ole koskaan aiemmin nähnyt näin suurta kuilua tieteen ja suuren yleisön vaatimusten ja sen välillä, mitä ilmastoneuvottelijat täällä kutsuvat järkeviksi toimiksi, ihmetteli ilmastopoliittinen asiantuntija Alden Meyer Huolestuneiden tutkijoiden liitosta (Union of Concerned Scientists).
Neuvotteluissa on kiistelty rahasta ja säännöistä. Kehitysmaat vaativat teollisuusmailta lisää rahaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.
Erimielisyyttä on myös markkinamekanismeista eli siitä, millaisilla ehdoilla maat voivat toteuttaa päästövähennyksiä toisessa maassa. Liian löysillä säännöillä vaarana on tuplalaskenta, jossa sekä ostaja- että myyjämaa voivat laskea päästövähennykset hyväkseen.