Ratsastusta harrastavien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut vajaassa 30 vuodessa, ja harrastajia on yhteensä jo noin 160 000.
Harrastajamäärät eivät ole laskeneet edes koronapandemian aikana, sillä lajia on pystynyt harrastamaan myös koronarajoitusten puitteissa, kertoo Suomen Ratsastajainliiton (SRL) viestintäpäällikkö Kati Hurme.
Hurmeen mukaan hevosten pidon kustannukset ovat tällä hetkellä merkittävässä kasvussa, mikä tulee todennäköisesti nostamaan tallivuokria ja muita kustannuksia. Tämän seurauksena myös esimerkiksi ratsastustuntien hinnat saattavat nousta.
– Ainakin oman hevosen hankintaa tullaan todennäköisesti miettimään aiempaa tarkemmin. Vuonna 2020 Suomessa oli 74 000 hevosta, joista noin puolet oli ratsukäytössä. Hevosten määrä on laskenut kymmenessä vuodessa noin tuhannella hevosella, Hurme toteaa.
Hevosia voi harrastaa monilla eri tavoilla. Ratsastusta harrastetaan useimmiten paikallisilla hevostalleilla. Hurmeen mukaan isommissa kaupungeissa runsas kysyntä nostaa hintoja ja tuntien hinnat liikkuvat 50 euron molemmin puolin.
Maaseudulla tuntihinnat voivat olla 25–35 euron tietämillä. Ratsastusta harrastetaan keskimäärin 1–2 kertaa viikossa, mutta omalla hevosella ratsastetaan jopa 5–6 kertaa viikossa.
Hurme muistuttaa, että hevosharrastukseen liittyy paljon riskitilanteita, mistä syystä vanhempien on hyvä varmistaa, että lapsi tai nuori saa tallilla riittävästi valvontaa ja ohjeistusta. Tallilla on aina – myös hoitotilanteissa – tarpeen käyttää asianmukaisia turvavälineitä, kuten kypärää ja turvaliiviä. Harrastuksen voi aloittaa esimerkiksi ohjatun hevoskerhon tai alkeiskurssin kautta.
SRL:llä oli viime vuoden lopussa 207 ratsastuskoulua ja 132 jäsentallia ympäri Suomen. Ratsastustalleja on Suomessa kaiken kaikkiaan noin tuhat.
Monen tytön toiveharrastus
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2020 Koululaiskyselyn mukaan alakouluikäisten tyttöjen keskuudessa ratsastus oli ensimmäisellä sijalla toiveharrastuksena ja vielä yläkouluissakin se oli viidennellä sijalla.
Kyselyssä koululaiset saivat valita 76 harrastuksen valikoimasta suosikkiharrastuksiaan ja harrastuksia, joita haluaisivat kokeilla. Koululaiskysely lähetettiin kaikkiin Suomen ala- ja yläkouluihin, ja kyselyyn osallistui 197 040 lasta ja nuorta.
10–18-vuotiaista suomalaistytöistä lähes joka viides harrastaa ratsastusta. Hurmeen mukaan suuri osa Suomen harrastajista on aikuisia ja harrastus jatkuukin usein läpi elämän.
Ratsastusta harrastavat edelleen pääosin tytöt ja naiset. Esimerkiksi SRL:n seurojen noin 43 500 jäsenestä yli 41 000 on tyttöjä ja naisia.
– Sen sijaan kilparatsastus kiinnostaa yhtä lailla myös miehiä, ja kilpailijoiden sukupuolijakauma on melko tasainen, Hurme huomauttaa.
Kilpailuissa ei ole erillisiä naisten ja miesten sarjoja, vaan sarjoissa kilpaillaan sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisesti. Nuorille ratsastajille on omia, eritasoisia sarjoja. Vanhimmat kilparatsastajat ovat yli 60-vuotiaita.
Kilpaileminen on melko yleistä ratsastusta harrastavien parissa: reilu kolmasosa SRL:n seurojen jäsenistä harrasti kilparatsastusta vuonna 2021. Selvästi suosituimpia kilpailulajeja ovat este- ja kouluratsastus.
Ravihevosten kimppaomistajuus kiinnostaa
Noin 5 000 suomalaisella on lisenssi, joka oikeuttaa valmentamaan ja kilpailuttamaan ravihevosia Suomessa. Poniohjastajia – eli poniraveissa kilpailevia lapsia ja nuoria – on noin 400.
Tämän lisäksi Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän ravikoulua, joissa harrastetaan raviurheilua ilman kilpailemiseen oikeuttavaa lisenssiä, kertoo Suomen Hippos ry:n raviurheilusta vastaava johtaja Tomi Himanka.
– Ravihevosten omistajia on Suomessa arviolta reilut 10 000. Ravikilpailutapahtumia on vuosittain noin 500, ja niissä vierailee keskimäärin satojatuhansia ravien ystäviä, Himanka sanoo.
Himangan mukaan raviurheilua harrastetaan tasaisesti sukupuolesta riippumatta. Viime aikoina naisten osuus on kasvanut ohjastajien ja valmentajien joukossa, kun aikaisemmin etenkin ohjastajat ovat olleet pääosin miehiä.
Himanka kertoo, että ravihevosten omistajuudessa on tapahtunut suuri muutos kymmenen vuoden aikana: kimppaomistaminen on lisääntynyt. Ennen yksi ihminen saattoi omistaa kymmenen hevosta, kun nykyään on entistä tavallisempaa, että yhden hevosen omistaa jopa kymmenen ihmistä.
Ravihevospuolella on yleistymässä myös leasing-malli, jossa omistaja vuokraa kilpailijalle oikeuden käyttää hevostaan raveissa.
Yhden ammattivalmennuksessa olevan kilpailuikäisen hevosen kulut ovat vuodessa noin 15 000 euroa. Raveja voi kuitenkin harrastaa edullisemminkin. Esimerkiksi kimppaomistaminen mahdollistaa sen, ettei hevosen kuluista tarvitse enää vastata yksin.
– Mukaan kimppaan voi päästä jo muutaman sadan euron panostuksella, jonka päälle jaetaan toki hevosen kuukausittaiset kulut, kuten valmennus, eläinlääkäri- ja hyvinvointipalvelut sekä kilpailumaksut.
Ravitalleilla on myös matalan kynnyksen tallitoimintaa, eli hevosia pääsee hoitamaan, vaikka harrastamisesta ei maksaisikaan. Himangan mukaan raviurheilun lähitulevaisuuden tavoitteena on panostaa entistä enemmän ravikoulutoimintaan, joka mahdollistaisi harrastamisen aiempaa useammalle suomalaiselle.