Raskauden aikaista alkoholinkäyttöä vaikea havaita, osa päihdeäideistä jää tunnistamatta: "Suurin kynnys palveluun hakeutumiselle on häpeä ja pelko"

Päihdeäideille suunnattujen palvelujen saatavuudessa ja niihin pääsyssä on suuria alueellisia eroja. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä. THL toteutti selvityksen sähköisenä kyselynä palvelun tarjoajille vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Selvityksen mukaan esimerkiksi kahdeksan maakunnan alueella ei ollut viime vuonna tarjolla laitosmuotoista hoitoa ja perhekuntoutusta päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille.

– Vastausten perusteella ilman tällaista palvelua olivat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjanmaa ja Päijät-Häme, THL:n selvityksen valmistellut erikoissuunnittelija Anne Arponen kertoo tiedotteessa.

Myös maakuntien sisällä palveluketjut ja palvelukokonaisuudet ovat hyvin erilaisia.

– Toisessa kunnassa tälle erityisryhmälle pystytään tarjoamaan kaikki palvelut, ja toisessa palveluvalikoima voi olla vaatimaton, Arponen sanoo.

Hoidossa ja seurannassa olevien määrä kolminkertaistunut

Huumeet, alkoholi ja lääkkeet -poliklinikoiden hoidossa ja seurannassa oli yli tuhat raskaana olevaa naista vuonna 2017. Määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Laitosmuotoista perhekuntoutusta käyttää puolestaan vuosittain noin 600 asiakasta.

THL:n selvityksen mukaan osa päihteitä käyttävistä äideistä jää kuitenkin tunnistamatta ja ohjaamatta palvelujen piiriin.

– Esimerkiksi raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä voi olla vaikeaa havaita. Suurin kynnys palveluun hakeutumiselle arvioitiin olevan häpeä ja pelko, Arponen toteaa.

Jotta päihteitä käyttävät äidit saataisiin tuen piiriin, tulisi THL:n mukaan päihteiden käyttö ottaa puheeksi kaikkien perheiden kanssa sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Myös päihteiden käyttöä tulisi seuloa.

Lue myös:

    Uusimmat