Päihdeäideille suunnattujen palvelujen saatavuudessa ja niihin pääsyssä on suuria alueellisia eroja. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä. THL toteutti selvityksen sähköisenä kyselynä palvelun tarjoajille vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
Selvityksen mukaan esimerkiksi kahdeksan maakunnan alueella ei ollut viime vuonna tarjolla laitosmuotoista hoitoa ja perhekuntoutusta päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille.
– Vastausten perusteella ilman tällaista palvelua olivat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjanmaa ja Päijät-Häme, THL:n selvityksen valmistellut erikoissuunnittelija Anne Arponen kertoo tiedotteessa.
Myös maakuntien sisällä palveluketjut ja palvelukokonaisuudet ovat hyvin erilaisia.
– Toisessa kunnassa tälle erityisryhmälle pystytään tarjoamaan kaikki palvelut, ja toisessa palveluvalikoima voi olla vaatimaton, Arponen sanoo.
Hoidossa ja seurannassa olevien määrä kolminkertaistunut
Huumeet, alkoholi ja lääkkeet -poliklinikoiden hoidossa ja seurannassa oli yli tuhat raskaana olevaa naista vuonna 2017. Määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Laitosmuotoista perhekuntoutusta käyttää puolestaan vuosittain noin 600 asiakasta.
THL:n selvityksen mukaan osa päihteitä käyttävistä äideistä jää kuitenkin tunnistamatta ja ohjaamatta palvelujen piiriin.
– Esimerkiksi raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä voi olla vaikeaa havaita. Suurin kynnys palveluun hakeutumiselle arvioitiin olevan häpeä ja pelko, Arponen toteaa.