Merivesi on matalalla. Suomenlahdella matalammalla kuin Pohjanlahdella, sillä korkeapaine on työntänyt veden tieltään kohti Tanskan salmia ja valtamerta.
– Kun merivesi laskee, sillä on käytännön vaikutuksia merenkulkuun. Esimerkiksi kaikkia laivoja ei voida lastata yhtä raskaasti kuin normaaliveden aikana pohjakosketusvaaran takia, kertoo Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Antti Kangas.
Royal Linen Natalia-aluksen päällikkö Timo Oikarinen kertoo, että lähivesien risteilyaluksilla vedenkorkeutta tarkkaillaan jatkuvasti.
– Esimerkiksi Kaivopuiston edustalla on paikkoja, joissa saa matalan veden aikana olla hyvin tarkkana, sanoo Oikarinen.
Lisäksi vedenkorkeus vaikuttaa myös aluksen lastaamiseen, sillä ramppi on aseteltava eri tavoin eri vedenkorkeuksille.
Tänään vedenkorkeus oli tänään iltapäivällä –25 senttimetriä Helsingin mareografin mukaan.
Vedenkorkeus voi muuttua nopeastikin, ja siksi Ilmatieteen laitos julkaisee mittaustuloksen kerran tunnissa sekä antaa kahden päivän päähän ulottuvan ennusteen.
– Tällainen 20-30 senttimetriä normaalivettä alempi lukema ei ole mitenkään aivan tavaton. Keskimäärin vesi on näin alhaalla tai alempana joka kymmenes päivä, sanoo meriasiantuntija Kangas.
Sadan vuoden data
Itämeren vedenpinnan korkeuden vaihteluväli on ennätyksestä ennätykseen 3,32 metriä. Vedenkorkeutta on mitattu Suomen rannikolla systemaattisesti yli sata vuotta. Taulukko ennätyksistä on nähtävissä Ilmatieteen laitoksen sivuilla.
Korkein lukema mitattiin 22.9.1982 Kemissä, jolloin vedenkorkeus oli +201 cm. Alin lukema taas on -131, joka mitattiin Oulussa 14.1.1929.
Lisää meriveden korkeudesta MTV3-kanavalla Kymmenen uutisissa.