Räsänen sallisi passien sormenjälkien käytön rikostutkinnassa

Hänen mukaansa tämä olisi tarpeen yhteiskunnan yleisen edun vuoksi.

– Itse ajattelen, että sormenjälkitietojen hyväksikäyttäminen voisi olla tarkoituksenmukaista nimenomaan vakavissa rikoksissa, hän sanoo.

Poliisi on kaivannut mahdollisuutta rekisterin käyttöön. Perustuslakivaliokunta on sen sijaan suhtautunut ajatukseen nuivasti. Valiokunnan mukaan rekisteriä ei pitäisi merkittävissä määrin käyttää muihin tarkoituksiin kuin siihen, mitä varten se alun perin kerättiin.

Räsäsestä rekisterin käyttö harvakseltaan olisi perusteltua.

– Ei siinä loukattaisi perustuslakivaliokunnan kannanottoa, jos sen käyttö olisi vähäistä ja täsmällisesti määriteltyä eikä mitenkään yleisesti poliisin operatiivisessa toiminnassa käytettyä, hän katsoo.

Marraskuun alussa asiaa pohtinut työryhmä luovuttaa selvityksensä sisäministerille. Selvityksen mukaan sormenjälkirekisterin käyttö voisi auttaa noin kahdensadan pimeänä olevan rikoksen ratkaisemisessa. Käyttö rajattaisiin tällöin vain törkeimpiin rikoksiin kuten henkirikoksiin, raiskauksiin ja törkeisiin pahoinpitelyihin.

"Hienotunteinen keino tunnistaa vainaja"

Nykylain mukaan passien sormenjälkirekisteriä voidaan jo käyttää esimerkiksi luonnonkatastrofin tai rikoksen uhriksi joutuneen vainajan tunnistamisessa. Edellytyksenä on, ettei tunnistaminen muuten onnistu.

Rekisteriä on tähän mennessä käytetty vainajan tunnistamisessa onnistuneesti ainakin kerran. Tämä tapahtui loppukesästä Varsinais-Suomessa.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion linjapäällikön Mika Hanssonin mukaan kyseinen vainaja oli joutunut henkirikoksen uhriksi. Hänen vaatteensa ja henkilöpaperinsa oli poltettu, mikä vaikeutti tunnistamista oleellisesti.

– Tutkijat antoivat palautetta, että mahdollisuus käyttää rekisteriä oli tosi hieno juttu. Tämän todettiin myös olevan hienotunteisempi tapa tunnistaa vainaja kuin pyytää ihmisiä tunnistamaan häntä, sanoo Hansson.

EU-maissa eri kantoja jälkien käyttöön

Passin hakijoilta on kerätty Suomessa sormenjälkitunniste noin kahden vuoden ajan. Suunnilleen viiden vuoden päästä kaikki passit ovat sormenjälkipasseja.

Sormenjälkiä kerätään rekistereihin myös monessa muussa EU-maassa.

Keskusrikospoliisin Mika Hanssonin mukaan sisäministeriön selvitystä varten saatiin tiedot yhdestätoista maasta, joista neljässä sormenjälkirekisteriä käytetään rikostorjunnassa. Neljässä maassa sormenjälkiä ei kerätä rekisteriksi lainkaan. Näihin maihin kuuluu muun muassa Ruotsi. Lopuissa maissa on sormenjälkirekisteri, jota ei saa käyttää rikostutkintaan.

Poliisi on pian saamassa mahdollisuuden vertailla rikospaikoilta kerättyjä sormenjälkiä koko EU-alueelta rikollisilta kerättyihin sormenjälkiin. Uusi järjestelmä on tulossa käyttöön ensi vuonna ja sen odotetaan ratkovan monia rikoksia, jotka muuten jäisivät pimeiksi.

Hanssonin mukaan suomalaisten passeja varten kerättyjä jälkiä ei kuitenkaan olla laittamassa jakoon muihin maihin. Rikollisten sormenjälkien jakaminen perustuu ns. Prümin sopimukseen, joka ei koske passeja varten kerättyjä jälkiä.

(MTV3 - STT)

Nettikansa: Samaa mieltä, sisäministeri Räsänen!