Osa Suomen matalasta syntyvyydestä voi selittyä lasten hankinnan lykkäämisellä, arvioidaan tänään julkistetussa raportissa. Raportin mukaan syntyvyys on aiemminkin kääntynyt uudelleen nousuun jyrkän laskun jälkeen. Jos näin kävisi, eläkemaksujen korotuspaine olisi selvästi aiempia arvioita pienempi.
Lapsia syntyy Suomessa vuosi vuodelta vähemmän. Syntyvyys on laskenut nopeasti 2010-luvulla ja saman kehityssuunnan on pelätty jatkuvan. Uudessa raportissa Eläketurvakeskus kuitenkin arvioi, että alamäki ei ole niin jyrkkä kuin on pelätty. Raportin mukaan osa matalasta syntyvyydestä selittyy sillä, että perheet lykkäävät lasten hankkimista myöhemmäksi.
– Tämä meidän skenaario perustuu lähinnä siihen, että olemme tarkastelleet aiempia periodeja, jolloin syntyvyys on alentunut Suomessa ja Ruotsissa ja katsoneet, että niiden jälkeen kuitenkin on tapahtunut tämmöisiä korjausliikkeitä ja on mahdollista, että sellainen tapahtuu nytkin, uskoo Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Eläkemaksujen korotuspaineet pienenevät
Tällä hetkellä keskimääräinen lapsiluku on hyvin matala 1,3 tai 1,4, mutta sen uskotaan nousevan.
– Meillä on ajatus, että tämä pikkuhiljaa lähtee korjaantumaan ja päädytään ehkä tuonne 1,6 lapseen keskimäärin. Aiemmin se oli 1,8 lasta eli edelleen puhutaan syntyvyyden laskusta, muistuttaa Kiander.
1:59
Syntyvyyden lasku olisi kuitenkin aiempia arvioita pienempi. Se tarkoittaisi sitä, että työeläkemaksujen korotuspaineet eivät olisi niin suuret kuin on ennakoitu.
– Tämä on pikkuisen lohdullisempi skenaario eli silloin ylipäätään julkisen talouden rahoitusnäkymä ei ole niin synkkä kuin jos syntyvyys jäisi niin matalalle tasolle, missä se viime vuonna oli, huomauttaa Kiander.
Lapsiluku saattaa myös laskea edelleen
Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja on myös mahdollista, että lapsiluku jatkaa laskuaan.
– Se varmaan selviää tässä seuraavien viiden vuoden aikana, että onko tämä pysyvä muutos vai onko kyse vain siitä, että lasten hankinta lykkääntyy vähän myöhemmäksi eli selvästi yli 30-vuotiaille, pohtii Kiander.
Avuksi rahalliset kannusteet ja asuntopolitiikka
Koska syntyvyyden laskun tarkkoja syitä ei tiedetä, ongelmaa on myös vaikea korjata.
– Me ei oikeastaan tiedetä, miksi syntyvyys on alentunut niin jyrkästi ja kun ei tiedetä syitä, ei tiedetä korjauskeinojakaan. Tietysti rahalliset kannusteet tulevat mieleen, kun pohtii, mitä yhteiskunta voisi tehdä. Toinen olisi ehkä asuntopolitiikka ja siihen vaikuttaminen, arvioi Kiander.
Raportin ovat laatineet Eläketurvakeskus, Helsingin yliopisto ja Max Planck -instituutti.