Internet ja sosiaalinen media ovat pullollaan erilaisia huijauksia, joissa motiivina huijarilla on yleensä raha.
Moni sähköpostin omistava on voinut saada viestin esimerkiksi toisella mantereella sijaitsevalta kruununperilliseltä, joka on saanut muhkean perinnön, ja nyt olisi mahdollisuus osuuteen tästä potista.
Sähköposti ei ole ainoa väylä, vaan nettihuijarit iskevät jopa viattomien nettipelien maailmassa. Huijarit valikoivat uhreja muun muassa erilaisista deittisovelluksista, sosiaalisesta mediasta ja esimerkiksi peliyhteisöistä.
Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku altisti itsensä tahallaan rakkaushuijauksen kohteeksi Scrabble-sanapelisovelluksessa. Pelissä on yksinkertainen viestittelytoiminto, jonka kautta Kimmo Rousku sai yhteydenoton väitetysti yhdysvaltalaiselta yksinhuoltajaäidiltä Jenniferiltä.
Rousku päätti lähteä Jenniferin viestittelyyn mukaan, vaikka oli jo ensikättelyssä tunnistanut, että kyseessä on huijausprofiili. Rakkaushuijausten maailma kiinnostaa tietoturvan parissa työskentelevää Rouskua ammatillisessa mielessä, ja hänen mukaansa tapaukset ovat yleistyneet valtavasti.
Viestittely siirtyi pian pelisovelluksesta Jenniferin aloitteesta WhatsAppiin. Rousku käytti viestittelyyn prepaid-puhelinnumeroa, jota hän itse kutsuu vastahuijauspuhelimeksi. WhatApp-viesteissä nopeaa kiintymystä osoitettiin huijarin puolesta jo hellittelynimiä käyttämällä.
– Minun rakkaani, Jennifer kirjoittaa keskustelussa englanninkielellä.
Jenniferin ensimmäinen viesti saapui nigerialaisesta puhelinnumerosta.
Rouskun huomio kiinnittyi ensimmäisenä puhelinnumeroon, josta Jenniferin viesti saapui. Puhelinnumero oli +234-alkuinen. Jennifer oli aiemmin esittäytynyt yhdysvaltalaisena yksinhuoltajaäitinä, mutta puhelinnumero sen sijaan viittasi Nigeriaan.
Rousku ei kuitenkaan maininnut nigerialaisesta puhelinnumerosta Jenniferille mitään, mutta vastasi Jenniferille hieman jälkijunassa.
Tässä vaiheessa Jennifer oli Rouskun arvion mukaan huomannut virheensä ja pian hän jatkoi Rouskulle viestittelyä eri numerosta – tällä kertaa kyseessä oli todella yhdysvaltalaisen suuntanumeron omaava puhelinnumero.
Feikkikuvia ja hatusta heitettyjä faktoja
Rousku kertoo, että Jennifer antoi hyvin vähän tietoa itsestään, mutta kyseli sen sijaan yksityiskohtaisia asioita Rouskun elämästä.
Rousku kertoo sepittäneensä itsestään keksityn elämäntarinan, jonka mukaan hän on valtionhallinnossa vahtimestarina työskentelevä ja eronnut kissanomistaja. Jennifer halusi myös tietää, että löytyykö mieheltä auto tai oma asunto.
– Hyvin yksityiskohtaisesti profiloitiin, että onko tämä sellainen uhri, johon kannattaa käyttää aikaa, Rousku analysoi.
Pian Jennifer halusi nähdä myös kuvan oletetusta internet-rakkaastaan.
Tällä kuvalla Jennifer esitteli itsensä Rouskulle.
Rousku käytti tähän tarkoitukseen internetistä löytyvää Random Face Generator -sivua, eli vapaasti suomennettuna naamageneraattoria. Kyseinen sivu luo täysin aidon näköisiä kasvokuvia ihmisistä, joita ei oikeasti ole olemassa.
Rouskun feikkikuva meni täydestä ja pian hän sai suoran vihjeen siitä, että mitä Jennifer oikein haluaa.
Motiivina on yleensä aina raha
Myös Jennifer lähetti itsestään yhden kuvan WhatsAppin kautta. Lisää kuvia pyydettäessä kävi ilmi, että sanapeli-salamarakkauden puhelimen kamera on rikki, eikä kuvien lähettäminen onnistu ilman sen korjaamista. Jennifer sepitti Rouskulle tarinan, jonka mukaan hän tarvitsi kameran korjaamiseen 200 dollarin lahjakortin.
– Itsehän koko ajan esitin, etten tekniikkaa ymmärrä ja sieltä tuli ohjeita, että käy hakemassa (lahjakortti) kaupasta.
Huijari vaati lahjakorttia sovelluskauppaan.
Huijaria huijatakseen, Rousku päätyi lopulta ostamaan lahjakortin, josta maksoi 1,70 dollaria. Hän väärensi summan lahjakorttiin kuvankäsittelyohjelmalla siten, että se näytti 200 dollarin arvoiselta ja lähetti koodin lahjakortin lunastamiseen huijarille.
Rouskun mukaan vastapuoli pähkäili lahjakortin parissa tovin, kunnes hoksasi sen olevan tyhjä arpa.
– Sen pettymyksen suorastaan aisti viestissä, Rousku pohtii.
Tästä Rousku sai tekosyyn kääntää asetelmat päälaelleen. Hän kertoi Jenniferille epäilevänsä, että joku on hakkeroinut hänen puhelimensa ja varastanut lahjakortin tiedot.
– Siinä kysyin suoraan, että Jennifer, ethän sinä ole tämmöinen hakkeri, joka on murtautunut puhelimeeni? Rousku täräytti rakkaushuijarille.
Vastaukseksi Rousku sai vakuutteluita ja lepertelyä.
– Ei rakas, en voisi tehdä sellaista rakas, Jennifer kirjoittaa ja anelee uutta rahanarvoista lahjakorttia.
Tietoturvaan perehtynyt erityisasiantuntija muistuttaa, että vastaavanlaiseen vastahuijaukseen ei kannata jokaisen maallikon ryhtyä.
– Tällaista vastahuijauksia ei kannata tehdä, ellei sinulla ole tähän tarvittavia laitteita ja turvaohjelmistoja oman turvallisuutesi takaamiseksi, Rousku kirjoittaa.
Sen sijaan hän vinkkaa, että nettituttavuuksiin on syytä suhtautua varauksella ja selvittää henkilön taustat perin pohjin.
– Me olemme usein turhan sinisilmäisiä rakkausasioissa netin kautta. On se sitten prinssi, prinsessa, eversti, kenraali tai muu sotilashenkilö, joka lähestyy täysin oudon alustan kautta, niin se on liian hyvää ollakseen totta. Kannattaa lopettaa (keskustelu) heti alkuvaiheessa, eikä lähteä siihen mukaan, Rousku huomauttaa.
Katso yllä olevalta videolta, että kuinka kaksikon keskustelu eteni ja miten vastahuijaus onnistui!
