Rakennustyöntekijöillä todettiin eniten ammattitauteja – "Tärinätauti on ollut alidiagnosoitu sairaus"

Rakennusalan työntekijöillä todettiin vuonna 2018 eniten ammattitauteja Suomessa, kertoo Työterveyslaitos. Hieman useampi kuin joka kymmenes ammattitauti todettiin rakennustyöntekijöillä. Seuraavaksi eniten ammattitauteja todettiin maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla, Työterveyslaitoksen tiedotteessa sanotaan.

Yhteensä Suomessa vahvistettiin vuonna 2018 noin tuhat ammattitautitapausta. Useampi kuin kaksi tapausta kolmesta todettiin työikäisillä suomalaisilla.

Kaikkiaan todettujen ammattitautitapausten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna reilut kymmenen prosenttia. Tapausmäärät perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämän Työperäisten sairauksien rekisterin tietoihin.

Työikäisten yleisimmät ammattitaudit vuonna 2018 olivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Kemikaaleille altistuminen aiheutti lähes puolet kaikista ammattitaudeista.

– Epoksiyhdisteet aiheuttavat tällä hetkellä eniten työperäisen allergisen kosketusihottuman tapauksia, ihotautien apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta sanoo tiedotteessa.

– Kun käyttää työssään epoksiin perustuvia tuotteita, kuten epoksimaaleja, -liimoja ja -pinnoitteita, on tärkeää suojautua kemikaalin ihokosketukselta.

Tärinätauti lisääntyy - oireena esimerkiksi valkosormisuus

Työterveyslaitoksen mukaan rakennusalan työntekijät altistuvat kemikaalien ohella työssään melulle ja käsitärinälle. Alalla todetaan myös erilaisia rasitussairauksia.

Vuonna 2018 tärinätautia todettiin aiempaa enemmän. Tauti ilmenee ajoittaisena valkosormisuutena, minkä lisäksi oireita voivat olla käsien puutuminen ja kömpelyys.

Työterveyslaitoksen mukaan tärinätautitapauksia vahvistettiin vuonna 2018 yhteensä 34, joista useampi kuin neljä viidestä todettiin miehillä. Tapauksia esiintyi eniten talonrakentamisessa. Ammateista tärinätauti koskee Työterveyslaitoksen mukaan erityisesti rakennustyöntekijöitä, konepaja- ja valimotyöntekijöitä sekä asentajia ja korjaajia. Sähköasentajat eivät kuitenkaan lukeudu tähän joukkoon, Työterveyslaitos täsmentää.

– Tärinätauti on ollut alidiagnosoitu sairaus, jota huomataan nyt epäillä ja tutkia aiempaa herkemmin työterveyshuollossa, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.

–  Käsitärinää aiheuttavat monet yleiset työkalut, kuten porakone, kulmahiomakone ja pulttipyssy.

Kolme viidestä tapauksesta jää ilmoittamatta aviin

Työterveyslaitos muistuttaa, että lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa sekä epäillyistä että todetuista ammattitaudeista aluehallintovirastoon (avi). Tästä huolimatta kolme viidestä vahvistetusta tapauksesta jää ilmoittamatta, tiedotteessa todetaan.

– On tärkeää, että aluehallintovirasto saa tiedon kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Se on keskeinen työsuojelun väline, jonka avulla avi voi kohdentaa työsuojelutarkastuksiaan, Koskela sanoo tiedotteessa.

Tiedot ammattitaudeista päivittyvät Työperäisten sairauksien rekisteriin tavallisesti noin vuoden viipeellä, Koskela kertoo STT:lle. Hänen mukaansa vuoden 2016 jälkeen vahvistettuja ammattitauteja koskevassa aineistossa on kuitenkin havaittu laatuongelma, jonka vuoksi tietoja on pitänyt korjata. Siksi vuoden 2018 tiedot julkaistiin vasta nyt.

– Tarkoitus oli julkaista tiedot jo aiemmin, mutta kun ongelma todettiin, emme halunneet julkaista virheellistä tietoa, Koskela kertoo.

– Vuoden 2019 aineisto on meillä jo valmiina, ja ajatuksena on julkaista se syksyllä. Vuoden 2020 aineisto on parasta aikaa käsittelyssä.

Koskelan mukaan aineiston laatuongelman vuoksi myös vuosien 2016 ja 2017 tietoja ammattitautitapauksista on oikaistu jälkikäteen.