Ammattisyöpäriskeihin puututaan pian tiukemmin – listalla 22 uutta vaaratekijää

Näin oireilee eturauhassyöpä 8:49
Video: Huomenta Suomessa keskusteltiin eturauhassyövän oireista.

Suomessa työperäisistä ja asbestin aiheuttamista keuhkosyövistä kärsitään edelleen eniten miesvaltaisella rakennusalalla. Riskiammateiksi lukeutuvat putkiasentajat, korjaajat ja konepaja- sekä valimotyöntekijät, kerrotaan Työterveyslaitokselta (TTL).

Asbestin aiheuttamaa keuhkopussin syöpää eli mesotelioomaa todetaan eniten laivojen, junien ja lentokoneiden rakentajilla ja huoltajilla, esimerkiksi telakoilla ja VR:llä. Tauti voidaan todeta myös vatsakalvolla tai sydänpussissa.

Jatkossa työntekijöiden syöpävaarallisille aineille altistumisen seuranta laajentuu aiemmasta. Vuoden alussa tulee voimaan asetus, joka esimerkiksi määrittelee sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpähaitalliselle tekijälle.

Asbestia lukuun ottamatta keskeisimmiksi työperäistä syöpää aiheuttaviksi altisteiksi mainitaan kvartsi ja dieselpakokaasut. Lisäksi mainitaan esimerkiksi kemianteollisuuden prosesseissa käytettävä formaldehydi ja kaikki lehtipuupöly. Asbestia koskee erillinen lainsäädäntö.

Työnantajan vastuulla on luetella työpaikalla käytetyt aineet, seokset ja työmenetelmät, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Suomessa uuden asetuksen myötä lähennytään EU:n käytäntöä syöpävaaraluokituksista.

TTL on ylläpitänyt vuodesta 1979 alkaen valtakunnallista rekisteriä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista ja menetelmistä sekä työntekijöistä. Uuden rekisterilain on tarkoitus tulla voimaan myöhemmin.

Haitat ilmaantuvat viiveellä

Tänä päivänä Suomessa havaittavat ammattisyövät liittyvät usein altistumiseen, joka on tapahtunut vuosikymmeniä sitten.

Keuhko- ja keuhkopussinsyöpä ovat ylivoimaisesti tilastojen kärjessä ja niitä kumpaakin – jälkimmäistä lähes pelkästään – aiheuttaa 1960–80-luvuilla runsaasti rakentamisessa käytetty asbesti. Suojia ei käytetty, koska vaarat eivät olleet tiedossa.

1980-luvulla tuli asbestin purkurajoitteita, ja 90-luvun alussa sen käyttö kiellettiin. Nykyisin kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista asunnoista täytyy ottaa asbestinäyte, kun niitä aletaan remontoida. Lisäksi suojautumisen tarve on nykyään ehdoton.

TTL:n apulaisylilääkärin Kirsi Koskelan mukaan nykyisin tiedetään, että mesoteliooma voi tulla jopa 50 vuoden viiveellä. Tapaukset hiipuvat täten vasta ensi vuosikymmenellä.

– Vuodesta 2012 lähtien vahvistettujen ammattisyöpien määrä on ollut 80–90 vuosittain. Epäilyiksi jääneitä tapauksia on samalla aikavälillä kirjattu 50–70 vuodessa, Koskela sanoo.

Vakuutusyhtiöt tarvitsevat vahvistuksia korvauksista päättämistä varten.

Ammattitauteja rekisteröidään puutteellisesti

Lain mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastoon todetusta ammattitaudista tai sellaisen epäilystä.

– Valitettavasti se on vain pieni osa, josta tehdään ammattitauti-ilmoitus. Vahvistetuista tapauksista osuus on kuitenkin suurempi, Koskela toteaa.

Ongelmia voi olla ammattisyöpien tunnistamisessa. Mahdollisen ammattitaudin kohdalla lääkärin tulisi kysyä perusteellisesti potilaan työhistoriasta ja tehdä lähete jatkotutkimuksiin Työlääketieteen poliklinikalle.

–  Toisinaan voi käydä niin, että lääkäri on valveutunut ammattisyöpäepäilyn osalta, mutta potilas ei halua erillisiä tutkimuksia, jos sairauteen on jo uupunut, Koskela sanoo.

Kvartsikivipölylle altistutaan hänen mukaansa tunneleiden tekemisessä ja vaikkapa hautakivien työstämisessä. Näitäkin töitä on menneinä vuosikymmeninä tehty suojatta, ja seuraukset voivat tulla viiveellä.

Koskelan mukaan isommat yritykset pitävät nykyisin suojauksen osalta pääsääntöisesti paremmin huolta työntekijöistään kuin pienet firmat.

Tanskassa uudenlaisia rintasyöpähavaintoja

Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtajan tehtävästä tänä vuonna eläkkeelle jäänyt professori Eero Pukkala kertoo, että pohjoismainen ammattisyöpätutkimus kattaa noin 80 eri syöpälajia, joihin sairastumisen todennäköisyys vaihtelee. Hänkin mainitsee suorimman yhteyden asbestin ja mesoteliooman välillä.

–  Tanskassa on havaittu viime aikoina yötyöntekijöillä ja lentoemännillä vahva yhteys rintasyöpään, kun altistavaa työtä on tehnyt parikymmentä vuotta. Näissä tapauksissa häiriöt ovat hormonaalisia, Pukkala sanoo esimerkkinä tutkimuksesta muualla Euroopassa.

Syöpärekisterin tehtävänä on laskea nimenomaan eri ammatteihin liittyviä syöpävaaroja.

Suomessakin on havaittu puupölyaltistuksen yhteys nenäsyöpään. TTL on tilastoinut muutamia yksittäisiä nenä- ja kurkkusyöpiä viime vuosina.

Vuosina 2010–2015 TTL:n rekisterissä oli ilmoitettuna 32  512 eri työntekijää ja 1  976 eri työosastoa. Vuonna 2015 altistuttiin eniten kromi- ja nikkeliyhdisteille, jolloin niille ilmoitettiin noin 6  900 altistunutta työntekijää.

EU-kampanja yhtenäistää kriteereitä

Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuun lopulla julkaisemien tietojen mukaan Euroopassa työperäiseen syöpään sairastuu noin 120  000 työntekijää ja menehtyy noin 80  000 työntekijää vuosittain. Työperäinen syöpä aiheuttaa Euroopassa yli puolet työoloihin liittyvistä kuolemantapauksista.

Suomen lukuja on TTL:n apulaisylilääkärin Koskelan mukaan hankala suhteuttaa muihin pohjoismaihin tai Eurooppaan, koska eri maiden olosuhteet, ja toisaalta myös altistuskriteerit vaihtelevat.

Altistumista syöpävaarallisille aineille työssä halutaan rajoittaa EU:ssa sitovilla raja-arvoilla, joita työpaikoilla on noudatettava. Sopimus hankkeeseen liittyvän Roadmap on Carcinogens -kampanjan jatkosta allekirjoitettiin Helsingissä marraskuussa. Kampanjassa pyritään lisäämään sekä työnantajien että työntekijöiden tietoa syöpäriskeistä.

Naismetsurit säästyvät todennäköisimmin

Professori Pukkalaa huolestuttaa "hyvän elintason ihmisten" syöpäriskit istumatyössä. Nämä syöpätyypit ovat esimerkiksi suolistosyöpä ja kohtusyöpä.

–  Näiltä voi suojata liikkuminen, hän toteaa.

Rintasyövälle altistaa Pukkalan mukaan sekin, jos tehdään uraa, muttei lapsia. Tällöinkin riski kasvaa.

Miehillä korkeampi syöpäriski on ravintolatyössä, jossa alkoholilla on osansa asiassa.

–  Työssä on niin kutsutusti työpaikkaetuna pullonpohjat. Ja kun käyttää enemmän alkoholia ja mahdollisesti siihen yhdistettynä vielä tupakoi, niin se altistaa.

Ylipäänsä syöpäriskeissä Pukkala korostaa elintapojen ja -ympäristön merkitystä.

Suomessa tietyillä alueilla ja etenkin harjumuodostelmissa esiintyvä radon täytyy huomioida rakentamispuolella. Sen vaikutus voi ulottua esimerkiksi rakennusten kellarikerroksiin. TTL:n ammattitautitilastoissa sillä ei ole kuitenkaan havaittavaa merkitystä.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten siivouksessa ja sairaala- tai laboratoriotyössä tulee ilmi joitain epäilyjä, jotka ovat silti pienessä osassa. Kemikaali- ja säteilykuormalta suojautumisesta huolehditaan pääsääntöisesti hyvin.

Pienin ammatillinen syöpäriski on Pukkalan mukaan miehistä maanviljelijöillä ja naisista metsureilla, fyysisissä ammateissa.

–  Maanviljelijöillä kuitenkin ulkotyön ja tupakoinnin yhdistelmä voi aiheuttaa huulisyöpää, Pukkala huomauttaa.

Lue myös:

    Uusimmat