Rakennustarjouksia tehdään liian halvalla - ulkomainen työvoima kärsii

Raimo Pohjola Rakennusliitosta ei kuitenkaan syytä asiasta työntekijöitä.

— Suomeen on syntynyt epätervettä kilpailua ja rakennustarjouksia sorrutaan tekemään aivan liian pienillä summilla. Hommat yritetään saada nopeasti valmiiksi, eikä palkanmaksusta ja työnopastamisesta kanneta vastuuta, Pohjola sanoo.

Kun ulkomaalainen työntekijä lähetetään työkohteelle, hänelle kerrotaan usein vain työmaan sijainti, ja että siitä saa jotain korvausta, sanoo Pohjola.

Kun heille työmailla annetaan tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista, he ovat täysin ihmeissään siitä, miten hommat pitäisi hoitaa. Ulkomaalaiset eivät myöskään osaa vaatia omia oikeuksiaan.

— Tähän liittyy paljon pelkojakin, he pelkäävät, että jos alkaa vaatimaan etuja, työt loppuvat, Pohjola toteaa.

Tietoa saatava lisää

Pohjolan mukaan työporukat tulevat maahan muutaman viikon työkeikoille, eikä kukaan opasta heitä. Työturvallisuus ja työajat ovat siksi rempallaan.

Ne, jotka jäävät Suomeen, menevät usein suomalaisen firman listoille. Siellä heitä opastetaan ja asiat hoidetaan kuntoon.

Rakennusliitolla on oma toimisto Tallinnassa ja neuvoja annetaan myös internetissä usealla eri kielellä. Ulkomaisia työntekijöitä käydään Rakennusliiton puolelta neuvomassa myös työmailla.

Sekä Suomessa että ulkomailla on Pohjolan mukaan yrityksiä, jotka rekrytoivat työntekijöitä hyvinkin aktiivisesti Suomeen.

— Heittäisinkin vastuuta näille firmoille, että ne opastaisivat perustiedot Suomen työelämän pelisäännöistä jo ennen kuin työntekijä tulee maahan, Pohjola sanoo.

Lain mukaan tilaajalla on vastuu tarkistaa työntekijän taustat, että mitään epäselvyyksiä verotusasioissa ei ole. Mitään seurantavelvoitetta ei kuitenkaan ole, kun paperit on aloitusvaiheessa tarkastettu.

— Tähän kaipaisin sanktioiden koventamista. Rangaistuksista tuleva haitta on niin paljon pienempi kuin harmaan talouden pyörittämisestä koituva hyöty. Siksi kaikki eivät noudata lakia, Pohjola sanoo.

"Työvoimaa käytetään hyväksi"

Pohjola on asioiden paranemisen suhteen pessimisti. Hänen mielestään ongelma kyllä myönnetään, mutta päätöksenteko Suomessa on liian hidasta. Oikeita toimia joudutaan odottamaan useampia vuosia.

— Valitettavasti minulla on sellainen käsitys, että on tahoja, joiden mielestä ei ole haitallista, että Suomessa pyörii kahdenlaiset työmarkkinat, Pohjola toteaa.

Suomessa on niin suuri työvoiman liikkuvuus, että ongelmien valvonta on Pohjolan mukaan käytännössä mahdotonta. Uuden työehtosopimuksen mukaan kaikkien työntekijöiden henkilökorttiin tulee henkilötunnus, jonka avulla voidaan ensi vuoden alusta seurata onko työntekijä maksanut veroja Suomeen tai lähtömaahansa.

Huhtikuun alusta voimaan tullut käänteinen arvonlisävero siirtää alv:n maksamisen yrittäjältä tilaajalle. Siten Suomeen saadaan lisää verotuloja.

Pohjolan mielestä harmaan talouden kitkemiseen pitäisi tarttua nopeasti ja kovin ottein.

— Sellainen tunne tulee, että halpatyövoimaa käytetään hyväksi, hän sanoo.

Lue myös: 30 000 ulkomaalaista rakennustöissä Suomessa – parisataa maksaa veroja