Yleisimmät roskat Helsingin Pihlajasaaren rannalla ovat räjäytyksissä käytettävät panoslangat.
Tämänpäiväisessä siivouksessa löytyi lähes 600 panoslangan pätkää. Langat ovat todennäköisesti peräisin Helsingin lukuisilta työmailta.
– Helsingissä rakennetaan, louhitaan, tehdään metroa - mahdollisesti ne ovat peräisin sieltä. Tuskin kukaan on täällä rannalla mitään räjäytellyt. Varmasti meren ja tuulen mukana tänne on ajautunut kamalat määrät rakennusjätettä, ihmettelee projektikoordinaattori Heini Kaasalainen Pidä Saaristo Siistinä ry: stä.
Pihlajasaaren uimarannan siivous on osa neljän rantavaltion yhteistutkimusta, jossa selvitetään Itämereen päätyvien roskien alkuperää. Tutkimusrannat siivotaan kolmesti vuodessa ja löytyvät roskat luetteloidaan tarkasti 80 eri roskaluokkaan. Kuten muutkin tutkimusrannat, Pihlajasaaren ranta pursuaa muoviroskaa. Peräti 60 prosentia rantojen roskista on erilaista muovia.
– Täältä on selkeästi löytynyt eniten muovisia panoslankoja ja sitten on löytynyt styroksia, vaahtomuovia, erilaisia muoviputkia. Ylipäätään muovia on löytynyt enemmän kuin ajateltiin etukäteen, kertoo Kaasalainen.
Suomen rannat Itämeren roskaisimpia
Tutkimus on kaksivuotinen ja päättyy tämän vuoden lopussa. Ensimmäisen tutkimusvuoden perusteella Suomen rannat ovat selvästi roskaisempia kuin Ruotsin, Viron ja Latvian.
- On esitetty sellaisia epäilyjä, että merivirtojen suunta olisi yksi vaikuttava tekijä. Yksi mahdollisuus on, että Suomen rikkonainen saaristo keräisi enemmän roskia, kun on enemmän rantapinta-alaa. Valmiita vastauksia ei vielä ole, mutta tätäkin yritetään selvittää, sanoo Kaasalainen.
Roskilla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöön. Linnut ja hylkeet voivat esimerkiksi tarkertua roskiin ja eläimet voivat vahingossa syödä muovia.
- On ihan mahdollista, että ajan mittaan muovia voi päätyä vaikka ihmisten ruokalautasille. Muovi ei hajoa vaan pilkkoutuu koko ajan pienemmäksi. Ajan mittaan voi tulla eteen ongelma, että sitä on meidänkin ruokamme seassa, ennakoi Heini Kaasalainen.
Suomessa eniten tupakantumppeja
Suomen rantojen erikoisuus ovat tupakantumpit, joita löytyi yli 30-kertainen määrä muiden maiden tutkimusrantoihin verrattuna.
- Se on huikea ero ja siitä voi syyttää vain rantojen käyttäjiä itseään, muistuttaa Kaasalainen.
Suomen yhdeksästä tutkimusrannasta roskaisin on Turun Kansanpuiston ranta, Pihlajasaari on kakkonen. Yllättäen kolmanneksi roskaisin on ulkosaariston Utö.
- Utössä ei kovin montaa ihmistä asu, vaikka se suosittu kesäkohde onkin. Siellä ei käy sellaisia massoja ihmisiä, että se yksin selittäisi roskaisuuden. Utössä osa roskasta on selkeästi sinne mereltä päin ajautunutta, arvioi Heini Kaasalainen.
Sitä ei vielä tiedetä, kuinka suuri osa Suomen rantojen roskista on mereltä peräisin ja kuinka suuri osa maalta. Yleismaailmallisen arvion mukaan 80 prosenttia rantojen roskista on maalta peräisin ja 20 prosenttia mereltä. Mereen päätyvistä roskista noin 70 prosenttia painuu pohjaan. Rantaan ajautuu 15 prosenttia ja saman verran jää kellumaan merenpinnalle.