Keräily on mukava harrastus, mutta alalla piilee myös ansoja. Älä tee kauppoja keräilyrahasta ellet ole varma sen todellisesta arvosta.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kurt Pettersson haluaa tuoda esiin vanhan rahan sekä keräilyrahojen kaupankäynnin toisen puolen, jossa piilee sudenkuoppia.
− Myyjät saattavat käyttää ostajan tietämättömyyttä häikäilemättömästi hyväksi. Jos alaan perehtymätön henkilö pystymetsästä sijoittaa tonnin, homma menee varmasti metsään, Pettersson lataa.
Impulssiostajat menevät lankaan
Petterssonin mukaan esimerkiksi modernien Suomen juhlarahojen markkinoinnissa on outoja piirteitä. Kymmenen euron juhlaraha maksaakin julkaistaessa yhtäkkiä 60 euroa.
− Tietämättömille impulssiostajille uskotellaan, että he ovat ostamassa ainutlaatuista tavaraa. Myöhemmin ostajalle tulee yllätyksenä, että kyseisten rahojen todellinen arvo onkin ostohintaa oleellisesti alhaisempi. Toisinaan asia selviää vasta siinä vaiheessa, kun perikunta tuo saamansa kolikot asiantuntijan arvioitavaksi.
− Moraalittomassa toiminnassa ei sinänsä tapahdu mitään laitonta, Pettersson lisää.
Ammattilainen muistuttaa, että myös internet-huutokaupoissa piilee omat riskinsä. Kyseiset huutokaupat toimivat väärennöksien suurimpana levityskanavana.
− Huonoa siinä on se, että myyjä itse saa mielinmäärin kehua omaa kohdettaan, usein jopa täysin perättömillä väitteillä.
Kaupan purku vaikeaa
Kannattamattomaksi muodostuneen kaupan purku myöhemmin ei ole yksinkertaista. Pettersson on itse ollut mukana muutamassa tilanteessa, joissa hän on kehottanut ostajaa viemään asiaa eteenpäin.
− Eräs mies oli ostanut 2−3 vuoden ajan rahoja noin 20 000 euron edestä. Jossain vaiheessa hän alkoi fiksuna ihmisenä epäillä, että onko hommassa mitään tolkkua.
Pettersson neuvoi miestä ottamaan suoraan yhteyttä kyseisen rahaliikkeen maajohtajaan. Asiasta väännettiin kättä puoli vuotta, kunnes liike suostui purkamaan kaupan.
− Aina ei käy näin hyvin. Vanhus ei ehkä uskalla tai jaksa lähteä purkamaan tekemäänsä kauppaa. Joidenkin on ylipäätään vaikeaa myöntää itselleen, että nyt tuli mokattua, Pettersson sanoo.
Ota alasta selvää ennakkoon
Pettersson tietää työnsä kautta, että keräilijät voivat olla suorastaan yli-innostuneita: halutusta kohteesta ollaan valmiita maksamaan isojakin hintoja.
− Ihmisten on välillä vaikea ymmärtää, että vanha raha ei ole hinnaltaan välttämättä arvokas.
Aloittelevan vanhan rahan keräilijän kannattaakin perehtyä alaan ennen tositoimiin ryhtymistä.
−Parhaiten saat alasta selvää ottamalla yhteyttä joko paikalliseen tai valtakunnalliseen yhdistykseen. Niistä löytyy asiantuntijoita, jotka neuvovat mielellään, Pettersson vinkkaa.
Pohjoismaiden suurin alan keräilijäyhdistys on Suomen Numismaattinen Yhdistys, jossa kaksi alan asiantuntijaa antaa numismaattista neuvontaa Helsingissä sijaitsevissa toimitiloissa.
− Numismaattinen keräilyala on laaja. Kolikot, setelit, kunniamerkit, mitalit, poletit sekä rintamerkit ovat tyypillisiä alan keräilykohteita.
Studio55/Jenni Kokkonen
Lue myös: