Raha ei riitä työntekijän kannustajaksi – 70 vuotta täyttävä talousnobelisti Bengt Holmström tietää, että ilmeiset vastaukset johtavat usein harhaan

1:38
Bengt Holmström on tehnyt vaikuttavan uran.

Miten suomalaisessa vanhustenhoidossa voidaan taata laadukas hoiva sitä tarvitseville? Vaikka toisin voisi luulla, vastaus ei löydy ainakaan kannustamalla työntekijöitä pelkällä rahalla, vastaa 70 vuotta täyttävä talousnobelisti, taloustieteen professori Bengt Holmström yhdysvaltalaisesta MIT-huippuyliopistosta.

Urallaan Holmström on tutkinut finanssikriisien ja rahoitusjärjestelmien lisäksi pitkän kaavan kautta sitä, miten erilaiset kannustimet vaikuttavat ihmisiin.

Hän on huomannut, että lisärahan tarjoaminen harvemmin saa aikaan sitä, mitä toivotaan.

– Tämä vanhustenhoidon homma ei todennäköisesti ratkea sillä, että nostettaisiin hirveästi palkkoja. Se, että nostetaan palkkoja, jotta saadaan riittävästi ihmisiä, on okei. Mutta jos alettaisiin maksaa jotain bonuksia, se saattaa purra omaan nilkkaan.

Ihminen kaipaa arvostusta

Johonkin suoritukseen sidottu rahabonus on Holmströmin mukaan niin voimakas viesti, että sen tuoma ulkoinen motivaatio voi ohittaa ihmisen sisäisen halun tehdä hyvää.

Samalla laadun tai omistautuneen hoidon kaltaiset arvokkaat, tärkeät ja vaikeasti mitattavat asiat voivat jäädä kustannussäästöjen kaltaisten, helposti mitattavien asioiden varjoon.

– Ihmisten peruskannustimiin kuuluu se, että he haluavat tehdä hyvää työtä, jota arvostetaan, Holmström sanoo.

Arvostuksen ja hyväksynnän kaltaiset kannustimet eivät ole ilmeisiä samalla tavalla kuin bonuseurot, mutta Holmströmin mukaan ne selittävät paljon siitä, mitä yrityksissä tapahtuu.

Työntekijöiden toimintaan vaikuttaa jo heidän pelkkä käsityksensä siitä, mihin he uskovat johtoportaan kiinnittävän huomiota.

Jos vaikkapa kustannussäästöjä jatkuvasti mitataan ja pidetään esillä, ne koetaan tärkeiksi, vaikka niiden tekemiseen ei erikseen käskettäisi.

– Joskus alaiset kuvittelevat johtajan haluavan jotain, joka ei olekaan sitä, mitä tämä tahtoo. Jotain on silloin tehty väärin.

Ferrarin ymmärtäjä

Taloustieteessä Holmströmiä viehättää juuri se, että usein asiat toimivat päinvastoin kuin ensinäkemältä luulisi.

Verenluovutuksesta maksaminen paradoksaalisesti vähentää halukkaiden luovuttajien määrää, ja vaikka potilaat kokisivatkin hyödylliseksi tiedon kirurgien onnistumisprosenteista, läpinäkyvyyden varjopuolena kirurgit alkavat vältellä vaikeita tai riskialttiita leikkauksia.

Holmström haluaa ymmärtää, miksi ihmiset toimivat, kuten toimivat, ja miksi he järjestäytyvät tietyillä tavoilla.

– Formula-Ferrarilla ei ajeta kaupungissa ja maasturilla ei pärjää formulakisoissa, koska ne on rakennettu eri tarkoituksiin. Tietynlainen moottori voi vaatia vahvat jarrut ja sopivat pyörät, koska palasten on sovittava yhteen. Tämän alan yleisidea on yrittää ymmärtää, miksi jotkin yhdistelmät toimivat hyvin.

Pohdiskelunsa Holmström tekee perinteisesti kynällä ja paperilla.

– On vaikea selittää sitä tunnetta, joka syntyy, kun ajattelet keksineesi tai ymmärtäneesi jotain, jota hyvin harva muu ymmärtää. Se on iso, iso.

– Nobel-palkinto on hieno asia, mutta viime kädessä tyydyttävää on se, että keksii jotain mielenkiintoista. Ideoiden tuleminen on tärkeintä, ne tuovat onnea. Sitä on ollut hyvä mieli aina, kun on ollut jokin kunnon probleemi, jonka kanssa taistelee.

Bengt Holmström

Syntynyt 18.4.1949 Helsingissä. Naimisissa Anneli Holmströmin kanssa, heillä on poika Sam Holmström.

Toimii taloustieteen professorina MIT-yliopistossa (Massachusetts Institute of Technology) Cambridgessa Yhdysvalloissa. Ollut MIT:ssä töissä vuodesta 1994.

Palkittiin vuonna 2016 Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnolla Alfred Nobelin muistoksi ensimmäisenä suomalaisena. Jakoi sopimusteorian kehittämisestä annetun palkinnon Oliver Hartin kanssa.

Opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa kandidaatin tutkinnon verran. Suoritti maisterintutkintonsa ja väitteli tohtoriksi taloustieteen saralla Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Tunnetaan varsinkin tutkimustyöstään sopimusteorian, kannustinten sekä finanssikriisien aikaisten likviditeettiongelmien parissa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja