Raaseporin turma oli karu esimerkki tasoristeysturvallisuudesta: Uuden paremman ja halvemman tekniikan hankintaa ei ole nähty tärkeäksi

MTV Raaseporissa – mitä viranomaiset kertovat tuhoisasta tasoristeysturmasta? 41:30

Raasepori oli karu osoitus. Näin kiteyttää Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi näkemystään Suomen tasoristeysten turvallisuuspuutteista ja tarpeesta saada asiat kuntoon. Hän toteaa, että Suomessa olisi paljon parannettavaa tasoristeysten suhteen.

– Meiltä uupuu selkeä suunnitelma, mitä tasoristeyksille tehdään, millä aikataululla ja miten tämä rahoitetaan. Meillä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä, ja sille tulisi jotain tehdä.

Nurmi ei osaa sanoa, miksi Suomessa ei ole otettu käyttöön raskaiden ja kalliiden puomilaitteistojen rinnalle uutta, halvempaa tekniikkaa ja välineistöä, joka auttaisi tienkäyttäjää varomaan lähestyvää junaa.

– Ei ole nähty tätä tärkeäksi. Kaikki se, mikä nähdään tärkeäksi, toteutetaan, ja siihen löytyy rahat.

Anne Berner: Viime vuonna 30 tasoristeysonnettomuutta 4:07

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että tasoristeysten poistaminen käytöstä on kallista ja etenee hitaasti. Bernerin mukaan tasoristeysten poistaminen olisi kuitenkin yksi keskeinen keino turvallisuuden parantamiseksi.

Bernerin mukaan liikenneturvallisuus ja tasoristeysten turvallisuus ovat Suomessa parantuneet, mutta eivät tarpeeksi nopeasti.

Berner sanoo, että tasoristeysten poistamisen lisäksi turvallisuutta voi parantaa teknologialla, kuten varoituslaitteilla. Ministerin mukaan tarkastelussa on myös se, miten paikannustekniikan avulla voisi välittää tilannetietoa sekä junille että ajoneuvoille.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Liikenneviraston tietojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopulla yli 2 500 vartioimatonta tasoristeystä. Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut vuodesta 2000 lähtien yli 120 ihmistä.

Tutkinta selvittää turvakäytännöt

Raaseporin onnettomuuden tutkinta on alkuvaiheessa ja kestää kaikkiaan kuukausia. Paikkatutkinta saadaan Nurmen arvion mukaan valmiiksi muutamassa päivässä. Tutkijat selvittävät tapahtumien kulun rekonstruoimalla kaiken tarvittavan.

– Määrittelemme tarkasti törmäyspaikan ja sen, missä ajoneuvo oli ja millaiset olivat vauriot. Koetamme saada selvyyden siihen, missä ihmiset ovat olleet sekä ajoneuvossa että junassa. Pitää selvittää näkyvyyttä sekä ajoneuvosta junan suuntaan että junasta tasoristeyksen suuntaan. Lisäksi on tapahtumahetken olosuhteiden selvittäminen, valaistus, keli, sääolosuhteet noin muuten, Nurmi listaa.

Olennaista on saada vastaus, miksi armeijan ajoneuvo päätyi junan eteen.

– Vielä siihen on aikaista ottaa kantaa.

Tutkinnan alle tulee myös, miten Puolustusvoimat oli suunnitellut kuljetuksen turvallisuuden osana meneillään ollutta harjoitusta.

– Miten harjoituksen turvallisuuden suunnittelu oli tehty ja oliko turvallisuussuunnitelmassa tarkasteltu liikenneturvallisuutta, oliko otettu huomioon, että kulkureitillä on vartioimattomia tasoristeyksiä, joiden yli mennään, Nurmi pohtii.

Hän lisää, että tutkinnan aikana tarkastellaan kuljettajan koulutusta samoin kuin onnettomuusajoneuvon kuljettajan vireystilaa.

– Tulevina viikkoina ja kuukausina haetaan vastauksia, jotta saadaan löydettyjä keinoja turvallisuuden parantamiseen.

Tässä tasoristeyksessä kiskobussi ja puolustusvoimien auto törmäsivät 1:43

Yleinen turvallisuuskulttuuri Puolustusvoimissa on hyvä

Nurmi arvioi, että Puolustusvoimat on parantanut turvallisuuskulttuuriaan huomattavasti kuluneena kymmenenä vuotena. Hänen mukaansa Rovajärven vakavan vuoden 2005 onnettomuuden jälkeen Puolustusvoimissa on tehty paljon töitä turvallisuuden parantamiseksi.

– Se on kehittynyt oikein ammattimaiseen ja suunnitelmalliseen suuntaan, ja asenne on ihan kohdillaan.

Rovajärven kranaatinheitinonnettomuudessa kuoli yksi varusmies ja useita loukkaantui vakavasti. Tuon onnettomuuden tutkinnassa suositeltiin armeijalle, että sen tulisi kiinnittää vakavasti huomiota turvallisuuteen ja organisoida turvallisuuspuoltaan laajasti uudelleen.

Tämänkin aamun onnettomuus osoittaa, että tehtävää on yhä.

– Aina voidaan parantaa ja pitää parantaa niin kuin tämäkin tapaus osoittaa. 

Tasoristeysten poistaminen kallista

Suomen tasoristeyksistä niin moni on vartioimattomia, sillä puomien järjestäminen olisi hyvin kallista, sanoo Trafin johtava asiantuntija Kirsi Pajunen.

– Ne ovat usein metsän keskellä, mihin ei ole saatavilla sähköä puolipuomilaitosten käyttöön. Sähkö pitäisi vetää kaapelilla jostain todella kaukaa, mikä tulisi valtavan kalliiksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan tasoristeysten poistaminen käytöstä etenee hitaasti. Niiden poistaminen olisi kuitenkin yksi keskeinen keino turvallisuuden parantamiseksi, hän lisää.

Bernerin mukaan liikenneturvallisuus ja tasoristeysten turvallisuus ovat Suomessa parantuneet, mutta eivät tarpeeksi nopeasti.

Tasoristeysten poistamisen lisäksi turvallisuutta voi Bernerin mukaan parantaa teknologialla, kuten varoituslaitteilla. Tarkastelussa on myös se, miten paikannustekniikan avulla voisi välittää tilannetietoa sekä junille että ajoneuvoille. 

Lue myös:

    Uusimmat