Raasepori oli karu osoitus. Näin kiteyttää Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi näkemystään Suomen tasoristeysten turvallisuuspuutteista ja tarpeesta saada asiat kuntoon. Hän toteaa, että Suomessa olisi paljon parannettavaa tasoristeysten suhteen.
– Meiltä uupuu selkeä suunnitelma, mitä tasoristeyksille tehdään, millä aikataululla ja miten tämä rahoitetaan. Meillä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä, ja sille tulisi jotain tehdä.
Nurmi ei osaa sanoa, miksi Suomessa ei ole otettu käyttöön raskaiden ja kalliiden puomilaitteistojen rinnalle uutta, halvempaa tekniikkaa ja välineistöä, joka auttaisi tienkäyttäjää varomaan lähestyvää junaa.
– Ei ole nähty tätä tärkeäksi. Kaikki se, mikä nähdään tärkeäksi, toteutetaan, ja siihen löytyy rahat.
4:07
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että tasoristeysten poistaminen käytöstä on kallista ja etenee hitaasti. Bernerin mukaan tasoristeysten poistaminen olisi kuitenkin yksi keskeinen keino turvallisuuden parantamiseksi.
Bernerin mukaan liikenneturvallisuus ja tasoristeysten turvallisuus ovat Suomessa parantuneet, mutta eivät tarpeeksi nopeasti.
Berner sanoo, että tasoristeysten poistamisen lisäksi turvallisuutta voi parantaa teknologialla, kuten varoituslaitteilla. Ministerin mukaan tarkastelussa on myös se, miten paikannustekniikan avulla voisi välittää tilannetietoa sekä junille että ajoneuvoille.
Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Liikenneviraston tietojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopulla yli 2 500 vartioimatonta tasoristeystä. Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut vuodesta 2000 lähtien yli 120 ihmistä.
Tutkinta selvittää turvakäytännöt
Raaseporin onnettomuuden tutkinta on alkuvaiheessa ja kestää kaikkiaan kuukausia. Paikkatutkinta saadaan Nurmen arvion mukaan valmiiksi muutamassa päivässä. Tutkijat selvittävät tapahtumien kulun rekonstruoimalla kaiken tarvittavan.
