Huomion kaipuu selittää osaa nuorisoväkivallasta. Moni väkivaltaa tekevä ei tunne itseään merkitykselliseksi yhteisönsä jäseneksi, kertovat asiantuntijat MTV:n Uutisaamussa.
Nuorten väkivaltarikollisuus ei ole tilastojen valossa kasvussa, mutta poliisi on jo jonkin aikaa viestittänyt, että tekotavat ovat raaistuneet.
– Väkivallan käyttämisen kynnys on laskenut. Sieltä puuttuu välimallit. Lähdetään ääri-ilmiöihin: Uhataan tappamisella ja käytetään väkivaltaa, kertoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen.
Nyrkkien sijaan yhä useammin turvaudutaan kättä pidempään, yleensä veitsiin ja puukkoihin. Tuliaseita ei sentään vielä ole näkynyt.
– Viimeksi otettiin talteen retkikirves, Väänänen sanoo.
Kun nuoret heiluttavat nyrkkejä, puukkoja tai vaikka sitten kirvestä, on poliisi jo myöhässä, toteaa Väänänen.
– Pyrimme siirtämään toimintaa ennaltaehkäisevälle puolelle. Toimintaan, joka tapahtuu ennen kuin lapset ovat meidän tai lastensuojelun vakioasiakkaita, Väänänen pohtii.
"Haetaan vallan tunnetta"
Väkivallanteot ovat levinnyt myös sosiaaliseen mediaan. Yhä useammin hyökkäys kuvataan ja levitetään muiden katsottavaksi.
Tekotapoja on niin paljon kuin tapauksiakin, toteaa valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela.
– Lähdetään tuntemattomienkin kimppuun. Haetaan vallan tunnetta, ei välttämättä edes hyötyä. Tämä on joillekin muoti-ilmiökin, Lahtela kertoo.
Walkersin ideana on mennä sinne, missä nuoret ovat. Heihin pyritään luomaan pidempiaikainen, luottamuksellinen suhde.
– Sieltä puuttuu luottamus aikuisiin, Lahtela toteaa.
Poliisi: "Etninen tausta korostuu"
Komisario Väänäsen mukaan ainakin näennäisissä motiiveissa korostuu maine.
– Väkivallan perusteena saattaa olla huomio. Keksitään (väkivallalle) joku syy, mikä on ikään kuin kohdistunut omaan maineeseen. Väkivalta kuvataan, ja sillä ajatellaan tulevan arvostusta omassa ympäristössä, Väänänen kertoo.
Lahtela ja komisario Väänänen ovat osin eri linjoilla maahanmuuttajataustaisten osuudesta. Lahtelan mukaan "taustalla ei ole merkitystä", jos ei tunne itseään yhteisön merkitykselliseksi jäseneksi.
– Siellä on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia, Lahtela sanoo.
Väänäsen mukaan tilastot ovat osin toista mieltä.
– Valitettavasti taustakin näkyy välillä tilastoissa. Etninen tausta korostuu, Väänänen kertoo.
5:40