Kun Kansainvälinen jalkapalloliitto (Fifa) myönsi vuoden 2022 MM-kisat Qatariin, monet eivät olleet uskoa kuulemaansa. 2. joulukuuta 2010 tunnetaankin yhtenä jalkapallohistorian synkistä päivistä. Siitä käynnistyi paitsi kriittinen keskustelu Fifan rakenteista myös valtava, tuhansien siirtotyöläisten hengen tai terveyden maksanut rakennustyö Qatarissa.
LUE MYÖS: Jalkapallon MM-turnaus lähestyy – Fifa-pomo jatkaa Qatarin hallinnon pönkittämistä lausunnoillaan
Zürichissä kokoontunut Fifan johtokunta myönsi joulukuussa 2010 Qatarin kisojen lisäksi vuoden 2018 kisat Venäjälle.
Epäilykset olivat ehtineet alkaa jo aiemmin.
Kaksi johtokunnan jäsentä, varapuheenjohtajistoon kuuluneet Amos Adamu ja Reynald Temarii, suljettiin äänestyksistä korruptiosyytösten vuoksi. Molemmat saivat myöhemmin pitkät toimintakiellot.
Tapaa, jolla MM-kisaisännät valitaan, on sittemmin muutettu, ja nykyään esimerkiksi Suomen Palloliitto pääsee 210 muun jäsenmaan kanssa vaikuttamaan.
– Sitä Fifaa, joka vuonna 2010 on tehnyt näitä päätöksiä, ei enää ole, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande sanoo.
Qatarin MM-kisojen taustoja käsittelevä Tulosruudun juttu katsottavissa tämän artikkelin pääkuvana olevalta videolta. Työelämän ihmisoikeusjärjestön (SASKin) kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala kertoo muun muassa kokemuksistaan kathmandulaisessa sairaalassa Nepalissa.