Puunkyllästysaineiden käyttöön rajoituksia

Suomen ympäristökeskus perustelee päätöstään sillä, että viime vuosien valistusyrityksistä huolimatta kuluttajat ostavat edelleen tarpeettoman kovilla aineilla kyllästettyä puuta. Yleisimmin käytetyt puunkyllästysaineet, arseeni ja kromi, ovat myös haitallisimpia kyllästysaineita ihmisille ja ympäristölle. Käytön aikana näitä metalleita liukenee maaperään ja veteen, jossa ne kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Arseeni ja kromi ovat useille eliöille erittäin myrkyllisiä, ihmisille nämä metallit voivat aiheuttaa syöpää.

Suomen ympäristökeskuksen päätöksen mukaan arseenilla ja kromilla kyllästettyä puuta ei saa käyttää heinäkuusta lähtien leikkikenttärakenteissa, leikkivälineissä, sisätiloissa eikä elintarvikkeiden tai ravintokasvien kanssa kosketuksiin joutuvissa rakenteissa, kuten kaivonkansissa tai kasvihuoneissa.

Tiukennettujen määräysten mukaan arseenin, kromin ja kuparin yhdisteillä (CCA-kyllästeet) ja kromin ja kuparin yhdisteillä (CC-kyllästeet) saa kyllästää vain järeää puutavaraa. Näillä aineilla kyllästettyä puutavaraa saa käyttää vain pysyvästi maan tai veden kanssa kosketuksiin joutuvissa rakenteissa tai kohteissa, joissa tarvitaan erityistä lahonsuojausta. Esimerkiksi pihakalusteissa tai aitalaudoituksessa tällaista puuta ei saa käyttää.

Tarkkuutta käyttöön

Kuluttajien ei tarvitse purkaa kyllästetystä puutavarasta valmistettuja piharakennelmia, mutta asiantuntijat suosittelivat ympäristökeskuksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä esimerkiksi kaivonkansien tai hiekkalaatikkorakenteiden poistamista.

Myös kaivonkansissa kyllästettyä puuta tulee välttää.

Arseeni-, kromi- tai kupariyhdisteillä kyllästetystä puusta ei haihdu terveydelle vaarallisia aineita, vaan niitä liukenee käytön aikana maaperään, selvitti aineiden terveysvaikutuksiin perehtynyt Paula Haapasalo Suomen tuotevalvontakeskuksesta. Todennäköisin altistustapa on se, että aineita joutuu elimistöön suun kautta, kuten hiekan mukana lasten suuhun.

Hysteriaan ei ole Haapasalon mukaan aihetta, mutta jatkossa kuluttajien on harkittava, millaista puuta he tarvitsevat ja vaadittava tietoa aineista, joilla puutavara on kyllästetty.

Ylitarkastaja Leena Ylä-Mononen Suomen ympäristökeskuksesta harmitteli sitä, että kuluttajilla ei ole ollut riittävästi tietoa kyllästetystä puutavarasta ja siitä valmistetuista tuotteista. Tuotteilla ei ole ollut merkintävaatimusta.

-Suuri osa kyllästetyn sahatavaran käytöstä on ollut tarpeetonta, muodin vuoksi käytettyä, arvioi Ylä-Mononen. Uudet, vähemmän haitalliset kyllästeet eivät ole lisänneet osuuttaan, mikä johtuu hänen arvionsa mukaan kalliimmasta hinnasta.

Ongelmajätettä vuoden alusta

Ensi vuoden alusta kyllästetty puu pitää merkitä kappaleittain ja niputtain.

Kuluttajien asemaan on luvassa helpotusta, sillä ensi vuoden alusta lähtien kyllästetty puu pitää merkitä kappaleittain ja niputtain lipukkeella, josta ilmenee muun muassa kyllästeet, puun käyttötarkoitus, rajoitukset ja puujätteen käsittely.

Haitallisimmilla CCA- ja CC-kyllästeillä käsitelty puutavara on luokiteltu kuluvan vuoden alusta lähtien ongelmajätteeksi. Puutavaraa ei saa polttaa eikä toimittaa kaatopaikalle, vaan ongelmajätettä keräävään pisteeseen. Suuret erät otetaan kyllästetyn puutavaran keräykseen. Siitä huolehtii viime vuonna perustettu kierrätysyhtiö Demolite Oy.

Suomen ympäristökeskus on esittänyt ympäristöministeriölle nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä kyllästysaineiden terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ehdotettu asetus koskisi myös maahantuotavaa kyllästettyä puutavaraa.

(MTV3-STT)