Esimerkkikohteemme on tyypillinen rintamamiestalo 1940-luvun lopulta. Näitä on Suomessa paljon ja julkisivun hoito riippuu paljon siitä, millä tavalla niitä on vuosikymmenien mittaan hoidettu. Monessa tapauksessa pärjätään vielä pitkään pelkällä maalauksella. Joskus laudoitus on päässyt niin huonoon kuntoon, että se on uusittava kokonaan, niin kuin tässä talossa.
Rakennesuunnittelija on päätynyt siihen, että vanha rimalaudoitus poistetaan. Sen päälle tulee 12 mm puukuitulevy ikään kuin tuulensuojaksi - tuulensuojalevyn arvoja se ei tosin täytä, mutta tässä tapauksessa rakenne toimii näinkin. Koolaukseksi lyödään 25x100 mm lauta, joka toimii samalla naulausrimana julkisivuverhouspaneelille.
Uudeksi julkisivuverhouspaneeliksi on valittu 28x170 ympäripontattu lauta, jonka profiili on UTK: koristeprofiili. Kun lauta on myös päädyistä pontattu, sitä ei tarvitse katkaista aina koolauksen kohdalla vaan voidaan jatkaa ns. "villillä mitalla." Hukkapalojen määrä laskee aivan ratkaisevasti, kun seuraava lautarivi voidaan aloittaa edellisestä jääneellä kappaleella - edellyttäen tietysti, että se yltää kahden koolauslaudan yli.
Pintakäsittely on tehty tehtaalla kahteen kertaan. Ensin on laitettu sinistäjiltä ja muilta sieniltä ja itiöiltä suojaava puunsuoja kaikille puolille ja joka ponttiin ja sen päälle pigmentillinen pohjaväri UV-säteilyä vastaan. Lautaa on saatavana kuutena eri sävynä. Tällaisen seinän lopullisella maalaamisella ei myöskään ole tulenpalavaa kiirettä - sen voi jättää sellaisekseen 6 - 10 kuukauden ajaksi, joten verhouksen siis voi hyvin asentaa syksyllä ja maalata vasta seuraavana keväänä säiden parannuttua. On silti hyvä maalata vielä kerran ainakin lautojen päät ennen asennuksen aloittamista.
