Mainos

"Puolan Gdanskin kipsivuoren suojaaminen tulisi kalliiksi"

20:32

Suosituimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Puolan Gdanskissa sijaitsevan kipsisakkavuoren suojaamisen keinot ovat tiedossa. Ne ovat työläitä ja kalliita, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

    Knuuttilan mielestä olisi järkevintä vähentää vuoren päästöriskejä pumppaamalla fosforipitoiset vedet puhdistamoille.

    – Tällä hetkellä fosforipitoinen vesi pumpataan takaisin vuoreen, joten fosfori ei poistu alueelta muuten kuin vuotojen kautta vesistöihin tai pohjavesiin.

    Tänään julkistettiin Puolan kipsivuorten alueilta otettujen vesinäytteiden tulokset. Gdanskin kipsivuoren alueella fosforipäästöt osoittautuivat suuriksi, eikä niiden lähteestä ole tutkijoiden mielestä epäselvyyttä.

    – Fosfaattifosforipitoisuudet ovat viisinkertaiset kipsivuoren lähellä verrattuna meren lähellä oleviin näytepisteisiin. Päästöt eivät voi tulla mistään muualta kuin kipsivuoresta, näytteitä ottanut tutkija Antti Räike Sykestä sanoo.

    Ympäristöministerit keskustelevat jatkotoimista elokuussa

    Myös näytteet Policesta viittaavat kipsivuoren vuotamiseen, vaikkakin fosforivuotoja on selvästi vähemmän kuin Gdanskissa.

    Puolassa ja Suomessa tehtyjen analyysien tulokset ovat yhteneväiset.

    Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) oli eilen yhteydessä Puolan ympäristöministeriin Marcin Koroleciin. He sopivat, että johtopäätöksistä ja jatkotoimista keskustellaan ministerien lomien jälkeen elokuussa.

    Ympäristökeskus suosittelee, että molempien vuorien alueella tutkitaan lisää vesien laatua ja virtaamia. Tällöin voisi arvioida myös Itämereen päätyvää kuormitusta.

    Merenpinnan vaihtelut tuovat fosforia mereen

    Puolan viranomaiset ovat aiemmin kiistäneet päästöt. He ovat myös ilmoittaneet, etteivät mahdolliset päästöt voisi vuotaa Itämereen, koska Kuollut Veiksel -joessa Gdanskin alueella ei ole virtausta.

    Kipsivuorelta on Itämereen kuusi kilometriä.

    – Joen uoma on ihan suorassa yhteydessä mereen. Jos merenpinta nousee vaikka muutamia kymmeniä senttejä, vesi nousee uomaan ja sekoittuu fosforipitoiseen veteen. Tämä vesi valuu sitten takaisin mereen vedenpinnan laskiessa, Knuuttila sanoo.

    Hän pitää näytteiden tuloksia surullisina.

    – Poliittiset päättäjät sitoutuvat kunnianhimoisiin päästöjen vähentämisohjelmiin, mutta kun juhlapuheet on puhuttu ja maljat on juotu, asiat tuntuvat painuvan taka-alalle.

    (MTV3 - STT)

    Mainos

    Lisää aiheesta
      Kotimaa
      Mainos

      Suosituimmat videot

      Mainos

      Uusimmat

      Mainos
      Mainos
      Mainos
       

      Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.