Keltasipuli on edelleen käytetyin sipulimme, vaikka sen rinnalla suosiotaan ovat viime vuosina kasvattaneet värikäs ja koristeellinen punasipuli sekä aromaattinen, erityisesti ranskalaisen keittiön rakastama salottisipuli, joka tuodaan meille pääosin Etelä-Euroopasta.
Sipulia valitessa huomioi ruoan muut raaka-aineet, niiden maku sekä koostumus. Pirteän punasipulin lisäksi muita aromaattisen voimakkaita vaihtoehtoja ruokiin ovat tuttu valkoinen tai lila valkosipuli, yksikyntinen eli kiinalainen valkosipuli, ruokasipulin muunnos hopeasipuli sekä Kainuun seuduilla viljeltävä voimakasarominen ryvässipuli.
Huomioi myös, että tuoreet sipulit ovat kuivattuja sipuleita vesipitoisempia ja näin ollen myös yleensä miedomman makuisia. Miedompien, lempeäaromisten sipulien ystäville hyviä vaihtoehtoja raaka-aineiksi ja ruokien mausteiksi ovat jättisipuli, kevätsipuli, purjo sekä ruukussa rönsyävä ruohosipuli.
Sipulin voimakas maku ja tuoksu ovat peräisin sen rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Näiden öljyjen itkettävää vaikutusta voit vähentää esimerkiksi silppuamalla sipulit jääkaappikylminä terävällä, ohutteräisellä veitsellä. Sipulin väkevyys leppyy makeaksi sitä kuullottaessa tai haudutettaessa. Samalla sipulin sisältämä makuaine umami tukee ja vahvistaa muiden ruoka-aineiden makua.
Sipuli on kevyttä syötävää, sillä keskikokoinen 100 gramman painoinen sipuli sisältää energiaa vain noin 30 kaloria. Sipuli on omenan ohella ruoka-aine, josta me suomalaiset ammennamme terveyttämme. Siitä saamme tehokkaita flavonoideja, kuten kversetiiniä, joiden tiedetään mm. alentavan kolesterolia, vahvistavan immuunijärjestelmää ja ehkäisevän syöpää sekä sydän- ja verisuonitautien puhkeamista.
Sipulien sisältämät flavonoidit kestävät hyvin sekä säilytystä, että kypsennystä, joten sipuleista valmistettuja ruokia kannattaa suosia läpi vuoden.
Sipuli kätevästi kuutioiksi
Kun sipuli pysyy mahdollisimman pitkään koossa hajoamatta levälleen leikkuulaudalla saadaan tasakokoisia ja helposti ruokaan lisättäviä pikkukuutioita. Tapoja on monia, tässä yksi hyväksi todettu: Kuoritaan sipulin kuivuneet kuorikerrokset niin, että sipulin kanta jää paikoilleen. Sipulin uloin kuori on nahkea, joten sen voi vetää sipulin taakse. Tästä taaksevedetystä kuoresta on helppo pitää kiinni silppuamisen ajan, jolloin myös sormet ovat paremmin turvassa veitseltä.
