Suomalaiset eivät pidä keskustelun keskeyttämistä ongelmana, todetaan filosofian maisteri Anna Vatasen väitöskirjassa.
Suomalaisia pidetään usein ujoina ja sellaisia, että he eivät keskeytä ketään.
Melko usein keskustelun osallistujat saattavat kuitenkin vastata edelliselle puhujalle jo ennen kuin tämä on vienyt puheenvuoronsa loppuun asti. Tällaiseen keskeyttämiseen suhtaudutaan usein kielteisesti.
Filosofian maisteri Anna Vatasen Responding in overlap - Agency, epistemicity and social action in conversation -väitöskirjan mukaan keskustelussa esiintyviin päällekkäisiin vastausvuoroihin ei suhtauduta keskeyttämisinä. Keskustelun kulku ei myöskään häiriinny päällekkäisten vastausvuorojen takia.
Tutkimuksen aineistona on käytetty aitoja suomalaisia ja virolaisia keskusteluja, joita toisilleen tutut ihmiset ovat käyneet arkipäivän tilanteissa.
Tuodaan esille omia näkemyksiä
Ystävykset keskustelevat usein päällekkäin, mutta tämä ei keskustelun kulkua haittaa usein lainkaan. Mistä päällekkäin puhuminen yleensä kielii?
Tutkimuksen mukaan päällekkäisiä vastauspuheenvuoroja käytetään tilanteissa, joissa puhujat esittävät omia näkemyksiään jostakin asiasta. Puhuja, jonka vuoro jää päällekkäisen vastauksen alle, antaa ymmärtää tietävänsä puheenaiheesta enemmän kuin vuoron vastaanottaja.
Päällekkäin tuleva vastaus on useimmiten samanmielinen edellisen vuoron kanssa. Tällöin puhuja osoittaa samalla tietävänsä puheenaiheesta vähintään yhtä paljon kuin edellinenkin puhuja. Puhuja haluaa usein myös osoittaa olevansa samalla kannalla itsenäisin perustein.
Lähde: Helsingin yliopisto