Hyvinvointialueille annettu lisäaika alijäämien kattamiseksi herätti kiivasta keskustelua MTV:n puheenjohtajatentissä keskiviikkona.
MTV:n kunta- ja aleuvaalitentin juontaja Jan Andersson kysyi yhdeksän puoleen puheenjohtajilta käsiäänestyksellä, kenen mielestä hyvinvointialueiden tulisi kattaa alijäämänsä ensi vuoden loppuun mennessä. Vain hallituspuolueiden puheenjohtajat nostivat kätensä.
Siitä alkoi kiivas keskustelu, jossa viuhui jopa valehtelukortti.
Näin pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi alijäämien kattamisen lisäaikaa.
– Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen on itse tarkentanut, että hän tarkoittaa nimenomaan niitä alueita, joilla on vaikeuksia päästä tavoitteisiin. – Tämä on juuri se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto on halunnut ja mikä linja hallituksella on, Orpo sanoi viitaten Määttäsen viestipalvelu X:n päivitykseen.
Orpo vielä toisti juontajan pyynnöstä sen, että neuvoston mielestä lisäaikaa tulisi antaa vain alueille, joilla on vaikeuksia kattaa alijäämänsä.
Hetken päästä suurimman oppositiopuolueen sdp:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta kuultiin seuraava puheenvuoro.
– Pääministeri antoi väärän todistuksen talouspolitiikan arviointineuvoston osalta. Ei talouspolitiikan arviointineuvosto näiltä osin ole korvannut raporttia. Mekin olemme olleet yhteydessä Niku Määttäseen. Tähän olisi nyt hyvä saada tarkentava selvitys. Järkevää olisi antaa lisäaikaa.
Lue myös: Petteri Orpolle terävä piikki MTV:n tentissä – Jan Anderssonilta tyhjentävä kuitti
Raportti suositteli lisäaikaa
Kiivaan sananvaihdoin taustalla on Orpon ja Lindtmanin mainitseman talouspoliittisen arviointineuvoston alkuvuodesta antama raportti, jossa se suosittelee hallitukselle, että se antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa budjettinsa runsaiden alijäämien kattamiseen. Se tarkoittaisi menojen leikkaamista rajustikin.
Nykyinen aikataulu on, että hyvinvointialueiden tulisi kattaa kahden viime vuoden alijäämäinen tuloksensa kahden seuraavan vuoden, eli tämän ja ensi vuoden aikana. Vuodesta 2027 menoja voisi taas lisätä.
Raportissa puhutaan kaikista alueista, ei vain niistä, joilla menee huonoiten.
Orpo siis sanoi, että neuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen olisi tarkentanut X:ssä neuvoston kantaa niin, että lisäajan antaminen tarkoittaisi vain heikoimpia alueita. Todellisuudessa Määttäsen X-päivityksessä ei eritellä alueita.
MTV Uutiset soitti Määttäselle saadakseen selkoa tentissä kuultuihin väitteisiin.
Lue myös: Asetelma tuli selväksi MTV:n tentissä: Näin puolueet jakautuivat kahtia
Sanamuodot eivät oleellisia
Taloustieteen professori Määttäsen nimi mainittiin tentissä yllättäen yhteensä neljä kertaa, kun vielä juontaja Andersson lähetti hänelle terveiset keskusteluosion päätteeksi.
Hän ei omien sanojensa mukaan itse nähnyt edellisillan vaalitenttiä, jossa hänen nimensä nousi esiin.
Määttänen aloittaa puhelinhaastattelun sanomalla, että voisi olla hyvä, ettei keskustelussa keskityttäisi niin tarkasti sanamuotoihin, joita neuvosto raportissaan käytti.
Neuvoston raporttia voi tulkita Määttäsen mukaan monin eri tavoin. Tärkeintä on, että eri vaihtoehtoja mietitään.
– Mielestäni ihan hyvin voi ajatella siihen tapaan kuten pääministeri totesi, että mietitään sitä alijäämien joustomahdollisuutta ennen kaikkea niille alueille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa tilanteessa. Mutta me emme ottaneet tämän tarkemmin kantaa siinä arviointineuvoston raportissa tähän asiaan. Todettiin vain, että nyt kannattaisi harkita joustavuutta alijäämien kattamisvelvoitteeseen, eikä tarkennettu, että mille alueille.
Lue myös: Keitä on varaa hoitaa ja keitä ei? Näin puheenjohtajat vastasivat MTV:n vaalitentissä
"En syyttäisi valehtelusta"
X-päivityksensä osalta Määttänen sanoo jälkikäteen korostaneensa, ettei ole niin oleellista, millä tavalla jousto annetaan. Se voidaan toteuttaa hänen mukaansa eri tavoin.
– En haluaisi mennä ainakaan syyttämään ketään osapuolta nyt sitten valehtelusta, hän toteaa viitaten tentin keskusteluun.
Raportin sanoma on kuitenkin selkeä: välttää säästöjen kiirehtimistä.
– Se nyt vaan tuntuu maalaisjärjelläkin ajatellen, että palveluiden turvaamisen kannalta olisi hyvä sallia säästöjen jakaminen tasaisemmin usealle vuodelle. Siis sen sijaan, että alueet ensin toteuttavat suuria säästöjä, ja sitten kasvattavat nopeasti menojaan 2027, kun niiden rahoitus sen jälleen sallii.
Miten puheenjohtajat pärjäsivät? Katso Pöllöraati alla olevalta videolta!
19:12