Puhevamma vaikeuttaa yli 65000 suomalaisen arkea

Suomessa on yli 65 000 ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Puhevamma voi liittyä esimerkiksi kehitysvammaisuuteen, CP-vammaan, autismiin, aivovammaan tai aivoverenkiertohäiriöön.

Puhevammainen ihminen kuulee, mutta koska hänen on vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta, hän ei tule arjen vuorovaikutustilanteissa toimeen puheen avulla.

– Tilanteet, joissa pitää nopeasti reagoida puheella tai toimia sanallisten, pahimmassa tapauksessa nopeasti esitettyjen ja pitkien ohjeiden varassa, ovat puhevammaiselle vaikeita, Maija Ylätupa ja Sami Älli Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelusta kertovat.

Joskus puhevammaiset joutuvat ikäviin tilanteisiin ihmisten tietämättömyyden takia.

– Puhevammainen ihminen saatetaan esimerkiksi ohittaa keskustelutilanteessa esittämällä kysymykset puhevammaisen avustajana tai saattajana toimivalle, puhuvalle henkilölle.

– Tiedonvälityksessä puolestaan käytetään usein monimutkaisia ilmaisuja sekä termejä. Ne ovat vaikeasti ymmärrettäviä monille ihmisille, myös puhevammaisille.

Elehdi, näytä ja kuuntele

Keskustelukumppanin normaali äänenkäyttö, selkeä puhe ja katsekontakti tekevät kommunikointitilanteesta puhevammaiselle helpomman.

– On myös huomaavaista varmistaa, ymmärsikö puhevammainen ihminen, mitä toinen tarkoitti. Tarvittaessa omaa ilmaisutapaa voi muuttaa tämän mukaan. Eleet, ilmeet ja asioiden näyttäminen kuvasta tai ympäristöstä tukevat puheen ymmärtämistä, Ylätupa ja Älli sanovat.

– Aivan yhtä tärkeää on kuuntelutaito eli antaa puhevammaiselle aikaa asiansa kertomiseen silloin, kun sanoja joutuu hakemaan. On myös hyvä olla valmis lukemaan viestejä esimerkiksi kommunikointikansiosta tai kuuntelemaan niitä kommunikointilaitteen puhesynteesin lukemina.

Tekniikka myös helpottaa

Puhevammaan liittyy usein myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia.

– Yhä yleistyvät ja käyttöliittymiltään erilaiset automaatit sirukortinlukijoista lähtien voivat aiheuttaa hämmennystä. Palvelujen siirtyminen internetiin luo niin ikään puhevammaiselle haasteita, sillä palvelut ovat usein rakenteiltaan ja kieleltään monimutkaisia.

– Toisaalta tekniset laitteet ja tietotekniikka myös helpottavat puhevammaisten elämää. Tästä esimerkkejä ovat kommunikointisovellukset tai selkokieliset internet-sivut puhesynteeseineen, Ylätupa ja Älli huomauttavat.

Sirukortinlukijat voivat olla puhevammaiselle vaikeita. Marja Airio/Lehtikuva

Selkokieli yhdenvertaistaa

Yksi puhevammaisen arkea helpottava tekijä on selkokieli. Sillä tarkoitetaan sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua suomen kielen muotoa. Käytännössä esimerkiksi vältetään erikoisia kirjaintyyppejä tai koristeellisia linjoja ja tavoitellaan sen sijaan yksinkertaisen selkeää ulkoasua.

– Uusimman tutkimustiedon mukaan selkokieltä tarvitsee noin kymmenen prosenttia väestöstä. Ajoittain siitä hyötyisi noin 25 prosenttia ihmisistä. Kansalaisten tiedonsaanti riippuu sisällön ymmärrettävyydestä ja verkkopalveluissa myös rakenteiden helppokäyttöisyydestä. Koska tietoa jaetaan nykyisin yhä enemmän luettavassa muodossa, yhteiskunnan tulisi huolehtia siitä, että se on mahdollisimman ymmärrettävää.

– Kyse on myös yhdenvertaisuudesta. Jotkut toimijat ovat jo havainneet selkokielen hyödyt: esimerkiksi Kela julkaisee kaikki painetut esitteensä selkokielisinä.

Ylätupa ja Älli sanovat, että selkokieltä käyttämällä myös säästetään.

– Esimerkiksi valtionhallinnossa ja asiakaspalvelutyössä asioiden jälkiselvittelyyn kuluu selvästi vähemmän aikaa, mikäli ohjeistus on alunperin tuotettu selkokielellä. Ruotsissa säästöjen on tarkemmissa laskelmissa todettu olevan huomattavia.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva