USA 2000. Ohjaus: Dominic Sena. Käsikirjoitus: Scott Rosenberg. Kuvaus: Paul Cameron. Leikkaus: Chris Lebenzon, Tom Muldoon. Lavstus: Jeff Mann. Musiikki: Paul Linford, Trevor Labin. Tuotanto: Jerry Bruchkeimer, Mike Stenson. Pääosissa: Nicolas Cage, Giovanni Ribisi, Angelina Jolie, Robert Duvall, Delroy Lindo. Kesto: 117 min.
Dominic Sena ohjasi seitsemän vuotta sitten rankan roadmovien Kalifornian, jossa David Mulder Duchovnyn ja hänen tyttöystävänsä autossa jenkkilän takamaita matkasi Brad Pittin esittämä junttimurhamies ja hänen naikkosensa (Juliette Lewis). Leffasta löytyi intesiteettiä, vaikka se lopulta jättikin hieman kylmäksi. Nyt mies loistaa täsmälleen samanoloisilla avuilla Jerry Bruckheimerin tuottamassa toimintaviihderymistelyssä Puhallettu 60 sekunnissa. Jo 70-luvulla kertaalleen tehdyn leffan revittelyssä 2000-luvun yleisölle riittää vauhtia, mutta sielu jää kyydistä.
Legendaarinen entinen autovaras Memphis Rainey (Cage) joutuu tukalaan paikkaan hänen nuoremman veljensä Kipin (Ribisi) sählättyä itsensä tilanteeseen, jossa muutamassa vuorokaudessa on varastettava 50 harvinaista autoa tai otettava gangstereilta kuula kalloon. Veljeä ei jätetä, joten Memphis kerää ympärilleen vanhan jengin mukanaan näppäräsorminen kaunotar Sway (Jolie) ja kärryjä osiin pannut autovelho Freb (Duval). Varastetuilla autoilla siitten kaahataan viimeistä päivää kyttien ja roistojen hiillostaessa kintereillä.
Leffa on muuten taattua Bruckheimeria, mutta yltiöpäisen väkivallan tai huikaisevien erikoistehosteiden sijaan nyt keskitytään hurjastelemaan pitkin Los Angelesia. Kerronta kulkee mukavasti ja upeissa autoissa riittää ihailtavaa, mutta tarinan tasolla hommasta ei paljon jää käteen. Päähenkilöiden ahdingot ja veljelliset ristiriidat ovat herttaisen näennäisiäkrominkiilllon ja kuminkatkun rinnalla.
Pientä henkeä leffaan puhaltaa Nicolas Cage, Bruckheimerin vakionaama (The Rock, Con Air), jonka taitavaa ja inhimillistä työskentelyä on aina ilo katsoa. Mukavat mutta merkityksettömät sivuroolit elokuvaan ihailtavalla rutiinilla puristavat Robert Duvall autoilun oppi-isänä, Giovanni Ribisi menneisyyttä märehtivänä veljenä ja Delroy Lindo vuoden pidätystä junailevana etsivänä. Tyhjänpäiväinen rooli sen sijaan on annettu Angelina Jolielle, jonka henkilöhahmon sisältö jää surkeasti hekumallisen ulkokuoren varjoon.
Bruckheimerin leffoissa on se hyvä puoli, että ylittävät aina tietyn laatuasteen; tiukasti nakuttava leikkaus ja päälle kaahaava toiminta on taattua Hollywoodviihdettä. Puhallettu 60 sekunnissa jää kuitenkin megatuottajankin tekeleissä häntäpäähään. Vauhtia vailla sen suurempia ajatuksia.