Psykiatriset avopalvelut voisivat ehkäistä rikosten uusimista

Sitten on psykoosissa tehty henkirikos, ja potilas on mielentilatutkimuksessa todettu syyntakeettomaksi ja toimitettu Kuopioon, Niuvanniemeen.

Sairaalassa on noin 280 aikuispotilasta. Heistä vakavan rikoksen tehneitä kriminaalipotilaita on noin puolet. Usein takana on henkirikos. Sairaala on muuriton, mutta sen potilaiden mielet ovat monen lukon takana.

- Näiden ihmisten tausta on hyvin monta kertaa toimimaton hoitojärjestelmä. Toki heillä on itsessään alttius sairastua, mutta riittävä huolenpito yhteiskunnan taholta näyttää puuttuvan. Jos avohoitoa olisi tarjolla enemmän, ainakin osalta näistä teoista voitaisiin välttyä, kertoo sairaalan johtava lääkäri Eila Tiihonen.

Lisäksi Niuvanniemessä on potilaita, jotka ovat siellä vaikeahoitoisuutensa tai vaarallisuutensa vuoksi.

- 2000-luvulla on tapahtunut selkeä muutos. Potilaat ovat psyykkisesti huonompikuntoisia. 1990-luvun lopulla osastoista melkein puolet oli joko avo-osastoja tai ovi oli auki ainakin osan ajasta ja potilaat kävivät ulkona omia aikojaan. Nyt on vain yksi 21-paikkainen avo-osasto.

Kymmeniä kertoja ilman avohoitoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yrittää kohentaa mielenterveyspotilaiden avohoitoa. Tiihonen toivoo, että tällä kertaa onnistuttaisiin. Heidänkin potilaistaan moni on jäänyt kymmeniä kertoja vaille avohoitoa.

- Ennen tänne tuloaan aikuispotilaitamme ovat olleet keskimäärin kymmenen kertaa psykiatrisessa sairaalassa. Jos sairaalahoidon jälkeen olisi saumattomasti avohoitoa tarjolla, ehkä silloin vältyttäisiin pyöröovisyndroomalta.

Pyöröovet viskaavat parempikuntoisen potilaan kotiin kädessä osoite, josta kysyä lääkäriaikoja. Kunnes mieli painuu uudelleen harhojen maailmaan ja edessä on passitus sairaalaan.

- Vaikeat potilaat lähtevät hoidosta siksikin, etteivät koe olevansa sairaita, eivätkä he mene vapaaehtoisesti avohoitojärjestelyihin.

Riskijoukossa muutamia satoja

Yleisin diagnoosi Niuvanniemen potilailla on skitsofrenia. Tiihonen muistuttaa, että vain pieni joukko skitsofreenikoista on väkivaltaisia. Heille vain päätyy hoitoon se väkivaltainen vähemmistö.

- Osa näistä teoista, ja varsinkin ne toiset ja kolmannet, jäisivät tekemättä, jos voitaisiin löytää nämä riskiryhmät ja kehittää erityishoitoja heille.

Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että avohoito toimisi muutenkin kuin hätätilanteissa. Tiihosen mielestä esimerkiksi omaisia olisi kuunneltava ja rohkaistava ottamaan yhteyttä. Nyt he jäävät usein yksin sairaan läheisensä kanssa. Väkivallalle altista joukkoa olisi seulottava hoitopaikoissakin.

Tiihonen haluaisi lisäksi, että kotiutuvat kriminaalipotilaat olisivat tiiviimmin hoidon piirissä. Nyt kriminaalipotilaalle taataan hoito niin sanotuksi valvonta-ajaksi eli käytännössä muutamaksi kuukaudeksi kotiutumisen jälkeen. Sen päättyessä hän on samassa hoitojonossa kuin muutkin, kunnes sortuu mahdollisesti sairauden palatessa taas väkivaltaan.

Tiihonen toivoisi, että potilailla olisi velvoite tulla hoitoon ja kunnilla tai valtiolla pakko järjestää se valvonta-ajan jälkeenkin.

- Sairaaloissa on vain 400 kriminaalipotilasta, vaikka riskijoukko olisi kolminkertainen tai suurempi. Heidän tehokkaampi hoitamisensa säästäisi rahaa ja ihmishenkiä.

(MTV3 - STT)