Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto haluaisi saada järjestäytyneen rasismin rikoslakiin. Rikosoikeuden professori ei näe laissa olevan tällä hetkellä aukkoa, mutta hän painottaa sananvapautta käytettävän usein väärin perustein rasistisen puheen oikeuttajana.
Virheiden nuorten ja opiskelijoiden liitto on huolissaan yhteiskunnan ilmapiiristä ja siellä kytevästä järjestäytyneestä rasismista. Heidän tavoitteenaan on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja tuottaa päättäjille konkreettisia ehdotuksia rasismin viemiseksi rikoslakiin.
– Tavoitteemme on, että rotusyrjintää edistäviin ryhmiin kuuluminen olisi rikoslain nojalla kiellettyä, liiton puheenjohtaja Saara Ilvessalo sanoi Huomenta Suomen lähetyksessä.
Rikoslaissa ei aukkoa
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ei sen sijaan näe, että rikoslaissa olisi aukko järjestäytyneen rasismin kohdalla.
– Rasismi on Suomen lainsäädännössä aika hyvin tavoitettu. Järjestäytynyt rasismi periaatteessa sopii pykälään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta järjestäytyneen rikollisuuden valvonnassa fokus on ollut tähän asti muussa toiminnassa kuin rasismissa, Nuorio sanoi.
Nuotion mukaan rasismi on kuitenkin rikoslain kannalta vaikea ilmiö, koska varsinaisia rasismirikoksia ei ole.
– Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on puhtain rasismirikos, mutta rasistiset motiivit otetaan huomioon myös muissa rikoksissa tuomion koventamisperusteena.
Sananvapaus ei oikeuta rasismiin
Vihreiden nuorten esityksessä järjestäytyneeksi rasismiksi voitaisiin katsoa järjestöjen harjoittaman toiminnan lisäksi myös toiminta, jota selkeästi organisoidaan jonkun tahon puolesta, vaikka taustalla ei olisikaan varsinaista järjestöä.