Professori Alf Rehn: Suomalaista johtajaa vaivaa vaisuus – "Odotetaan ruotsalaista tai amerikkalaista kertomaan, mitä meidän pitää tehdä"

Yritysmaailman huippuajattelijoiden joukkoon maailmalla listattu ja yhteiskunta-ajattelun kauhukakaraksikin kutsuttu Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn puhuu suomalaisesta johtamisesta ja yrityskulttuurista yllättävän lempeästi: osaamista on runsaasti ja koulutus on huippuluokaa, mutta – me olemme liian varovaisia.

– Suomessa on erittäin koulutettua väkeä. Myös suomalaiset yritykset ovat erittäin hyviä, ja niissä on uskomattoman paljon potentiaalia ja ideoita, mutta tiettyä varovaisuutta. Ei uskalleta mennä ruohonjuuritasolle ja löytää sieltä oikeasti voimakkaita ja hyviä ideoita. Odotetaan, että tulisi joku ruotsalainen tai amerikkalainen kertomaan, mitä meidän pitää tehdä, Rehn toteaa Peter Nymanin haastattelussa MTV3:n Peter Uutisvirrassa -ohjelmassa.

– Meillä on yrityksissä vieläkin myös liikaa pelokkuutta ja hierarkiaa siinä, että kenen ideoita kuunnellaan ja kenen ei.

Suomalaisjohtajaa vaivaa lähinnä vaisuus

Rehn puolustaa myös paljon parjattua suomalaista johtamiskulttuuria.

– Ei suomalaisjohtaja huono ole; Suomessa on erittäin hyvääkin johtajuutta. Suurin ongelma on itse asiassa meidän kuvitelmamme siitä, että meillä on vain näitä sikaniskajohtajia. Suomalaisten johtajien ongelma on oikeasti vaisuus. Monet heistä ovat aika harmaita ja insinöörimäisiä – mutta eivät kuitenkaan insinöörimäisen jämäköitä. Meillä ei ole tarpeeksi näitä ”management by perkele” -johtajia, jotka haluavat saada aikaan jotain.

Hyvä johtaja on Rehnin mukaan ennen kaikkea linjakas.

– Jos johtaja on pehmojohtaja päivästä päivään, se on okei. Jos taas kova johtaja, sekin on ok. Kauhistuttavin johtaja on tänään koutsaava johtaja, huomenna jämäkkä johtaja ja kolmen viikon päästä ei enää johtaja ollenkaan vaan ”palveleva henkilö, joka vain yrittää tukea työntekijää”. Se johtaa skitsofreniaan.

Työ muuttuu, mutta ei katoa

Pitkään otsikoissa ollutta työelämän muutosta ei Rehnin mukaan kenenkään kannata pelätä.

– Robotit tulevat viemään tietyt työt. Robotteja on ollut meillä kuitenkin jo aika kauan, eivätkä ne ole vieneet kaikkea työtä. Tulee olemaan paljon myös käsin tehtävää työtä, jota ei noin vain robotille anneta. Roboteilla voidaan sen sijaan teettää ne tylsimmät, likaisimmat ja vaarallisimmat hommat.

Mistä sitten löytyy työ juuri heille, jotka menettävät oman työnsä robotille?

– Kun yksinkertaiset ja helpot jutut voi antaa koneille, esimerkiksi yrityksiä pystytään kehittämään huomattavasti pidemmälle kuin tähän saakka. Tehdastyöläiset voivat vaikkapa osallistua enemmän järjestelmän kehittämiseen, koska he tuntevat sen niin hyvin – sen sijaan että ovat itse paperikoneen leikkurin kolmansia osia.

– Siivoaminen on erinomainen esimerkki. Hyvä siivooja näkee aina jotain suurempaa kuin sen, että ”tässä on lattia, ja nyt mä sen moppaan”. Hän voi kehittää työtä parempaan ja tehokkaampaan suuntaa.

Kehittyminen on Rehnin mukaan ylipäätään niin tulevaisuuden työntekijän, johtajan kuin organisaationkin avainsana.

– Jos et kehity, olet kuolemassa.