Prinsessa Latifa on elänyt jo kolme vuotta vankina: Amnestyn toiminnanjohtaja kertoo, miksi tilanne on "hirvittävän vaikea"

Ihmisoikeusasiantuntija prinsessa Latifan tilanteesta:"Tilanne on hirveän vaikea" 4:54
Amnestyn toiminnanjohtaja Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa: Tämä kaikki prinsessojen kohtalosta nyt tiedetään

Arabiemiraateista paenneen Dubain prinsessa Latifan kohtalo on yhä kuuma maailmanpoliittinen kysymys. Amnestyn toiminnanjohtaja toivoo, että tytär vapautettaisiin kansainvälisen painostuksen alla. Asiaa käsiteltiin Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Prinsessa Latifa yritti karkumatkaa suomalaisen ystävänsä Tiina Jauhiaisen ja ranskalaisamerikkalainen vakooja Hervé Jaubertin kanssa vuonna 2018. 

Kiinnijäämisestä on kulunut kolme vuotta, mutta Latifa elää yhä vankeudessa. Helmikuussa BBC julkaisi Latifan vessassa kuvaaman videon, jossa hän kertoo elävänsä vankilaksi muutetussa huvilassa.

Sama kohtalo on myös hänen isosiskollaan prinsessa Shamsalla, joka on elänyt vankeudessa lähes 21 vuotta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johansson luonnehtii prinsessojen tilannetta “hirvittävän vaikeaksi”, koska naisten asema Arabiemiraateissa on varsin heikko.

Naiset eivät esimerkiksi saa käydä töissä, liikkua ulkona tai matkustaa ilman miehensä sallimusta.

– He ovat enemmän tai vähemmän miestensä omaisuutta. Toisten vaimojen tai tyttärien perään kyseleminen ei ole kovinkaan kohteliasta. Nyt kyse on vielä kuningashuoneen tyttäristä, Johansson sanoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

Arabiemiraatit kieltäytynyt YK-yhteistyöstä

Ihmisoikeusjärjestön saamien tietojen mukaan asiasta on vaiettu Arabiemiraateissa myös ministeritasolla sangen vaivautuneesti: eiväthän poliitikot kykenisi puuttumaan kuningasperheen asioihin.

Myös YK pyysi parisen viikkoa sitten Arabiemiraateilta todisteita, että prinsessa on elossa. Viikonloppuna maailmanjärjestö kertoi, että todisteita ei ole saatu. Tiedoksi on annettu ainoastaan, että prinsessa on kunnossa ja perheensä hoidossa.

Johanssonin mukaan painostusta pitäisi kaikesta huolimatta jatkaa.

– Joka taholta pitäisi tulla viestiä, ettei tällainen vetele. YK:ssä pitäisi myös perustaa virallinen tutkimuskomissio. Tämäkään ei ole aivan helppoa, sillä Arabiemiraatit eivät ole tehneet yhteistyötä YK:n ihmisoikeuselinten kanssa yli seitsemään vuoteen, Johansson sanoo haastattelussa.

– Olemme viimeksi nostaneet asian esille ministeri Pekka Haaviston kanssa viime viikolla, ja toivomme, että moni muukin maa tekisi samoin.

Lue myös:

    Uusimmat