Presidenttiehdokkaat kohtasivat Ylen tentissä – Huhtasaari: "Venäjä tulee olemaan Suomelle aina potentiaalinen uhka"

Mukana Ylen keskustelussa olivat kaikki presidenttiehdokkaat: Istuva presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.), Merja Kyllönen (vas.) ja Tuula Haatainen (sd.).

Illan kokoava teema oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

22:33 Seuranta päättyy, kiitos!

22:20 Lopuksi keskustelua EU:sta ja presidentin roolista EU-poltiikassa

Kyllönen: Palataan siihen, mitä EU on ollut pääsääntöisesti eli rauhanunioni. Palataan samoihin perusperiaatteisiin, mistä lähdettiin sotien jälkeen liikkeelle.

Niinistö: Tarvitsemme vahvempaa Euroopan ääntä. EU puuttuu nyt kaikista vakavimpien kriisien ratkaisupöydistä.

Haavisto muistuttaa, että on EU on tehnyt erittäin paljon työtä rauhan edistämiseksi eri puolilla maailmaa.

Huhtasaari: EU:n pitäisi olla itsenäisten maiden liitto ja kauppaliitto. Toivon, että EU hajoaa tavalla, jolla voimme keskittyä kauppaliittoon.

Väyrynen: EU:ta ei pidä militarisoida. Unionin pitäisi keskittyä mm. ympäristöön ja kauppaan. Voimme olla maailman johtavin voima rauhanomaisessa kehityksessä.

Haatainen muistuttaa, että EU on maailman suurin rauhanprojekti. Suomi on todella riippuvainen vietinalueesta. EU:n haasteena on tunnistaa ne asiat, jotka ovat suurimmat uhkat. Ympäristöasiat, eriarvoisuus jne. Hänen mukaansa EU voi tehdä paljon sosiaalisten asioiden edistämiseksi.

Väyrynen: Tulee eriytyvän yhdentymisen malli. Onnetonta on, että Suomi vietiin euroalueeseen. 

Torvalds: Akselilla Pariisi-Berliini- yhdessä stabiilien Skandinaavisten maiden kanssa voidaan luoda kestävä EU, joka lähtee samanvauhtisten maiden kesken eteenpäin.

Torvalds:  EU erittäin vakavien haasteiden edessä. Suurin vaara, että EU hajoaa. Eräs vaara, että osa maista haluaa noukkia rusinoita pullasta ja etelässä ei haluta kantaa vastuuta.

Niinistö: En kannata liittovaltiota eikä sitä tarvita.

Niinistö: Etenkin rahapuolella olen omien kokemuksieni vanki. En lähtisi kehittämään yhteisvastuun suuntaan. Aikoinaan emun lähtökohta oli, että ei yhteisvastuuta ja sitten sinne on lipsahdettu. Saksan demareiden pj:n federalistiset linjaukset "aika katossa." Presidentin hyvä joka tapauksessa hyvä olla keskustelussa mukana.

Haavisto: Mahdollista, että EU:n toinen puoli lähenee ja toinen erkanee.

Väyrynen: Täytyy muistaa, että Eurooppa -politiikka kuuluu pääasiassa pääministerille ja valtioneuvostolle. Presidentti nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

22:15 Keskustelua Trumpista

Huhtasaari: Kyllähän jokaisen kansan johtajan pitäisi sanoa, että oma kansa ensin. Esimerkiksi USA:ssa työlisyys kasvaa ja maa pyrkii energiaomavaraisuuteen. Aseteollisuutta uudistetaan. Hyvin tärkeää meidänkin kannaltamme. Kysymys oikeudenmukaisista kauppasopimuksista.

Kyllönen: Trumpin America First-ajattelu itsekästä. Samalla lailla en ajattele, että maailmassa tärkein olisi vain Suomi. 

Niinistö: Ilmastonmuutoksesta puhuminen. Me kävimme Trumpin kanssa mielenkiintoisen keskustelun päästöjen vähentämisestä. Olen saanut jopa USA:ssa ollessani ihmetyksensekaista kyselyä, miten oli mahdollista kyetä etenemään Trumpin kanssa tällaisessa aiheessa.  Trump käyttäytyy tavalla, että esimerkiksi Pariisin sopimus tuomittu, koska ajatus kannattajille tärkeä. Trump voi yrittää edetä asioissa pinnan alla.

Vanhanen: Suuri määrä asioita vaatisi yhteistyötä. Trump näyttää väärää esimerkkiä, miten vedetään omaa linjaa ja eristäydytään.

22:12 Keskustelua Pohjois-Korean johtajasta Kim Jong-Unista

Väyrynen: P-Korean tilanteessa kyse siitä, että kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut ydinaseiden leviämisen estämisessä. On tulossa aika, jolloin pitää myöntää, että P-Korea on ydinasevalta, sen jälkeen maa porukkaan, joka estää ydinaseiden leviämistä.

Huhtasaari: Kiina ainoa, joka oikeasti voi vaikuttaa.

Haavisto: Kiinalla ehkä parhaat yhteydet, mutta saattaa karata käsistä erittäin vaarallinen tilanne.

Vanhanen: Hän on arvaamaton. Ei pidä kontakteja muualle. Emme tunne hänen ajattalutapaansa. Nuori johtaja pelkää varmasti myös omaa asemaansa.

22.10 Mikä on Suomen kannalta parasta mitä Putin on saanut aikaan?

Kyllönen: Itämeren öljyntorjuntayhteistyö kehittynyt, rajaliikenteessä ollut edistystä. Jäänmurtajatilaukset olleet merkittäviä.

Torvalds: Hankalaa keksiä hyvää. Putinin nousu aikoinaan tarkoitti, että KGB:n vanha porukka otti vallan. Sen jälkeen Putin harrastanut voimakasta repressiivistä toimintaa. En löydä sellaista, mikä olisi hyvää Suomen kannalta.

22:00 Keskustelua Venäjästä. Kulkeeko Venäjä kohti yhteiskunnallista kriisiä?

Vanhanen: Tieto siitä, että Putin on vaaleissa kansanliikkeen ehdokas. Vie entistä kauemmaksi sitä, kenelle Putin on vastuussa. Venäjällä ei normaalia toimivaa puoluejärjestelmää.

Väyrynen: Putin haluaa todennäköisesti viedä Venäjää samaan suuntaan kuin tähänkin asti. Venäjän tulevaisuudesta annetaan turhan synkkä kuva. Maalla valtavat luonnonvarat ja Venäjä ja Kiina tiivistävät yhteistyötä. Venäjän talous tulee vahvistumaan Kiinalaisen teknologian avulla. Venäjä tarjoaa luonnonvarojaan.

Haatainen: Venäjä ei tällä hetkellä uhka Suomella. NL:n romahduksen jälkeen oli suuret odotukset Venäjästä. Sitä ei tapahtunut. On monia riskitekijöitä, jotka voivat näyttäytyä kriisiytymisenä. Ei pidä lietsoa sitä, että kriisi olisi tulossa. Kriisin ennustaminen on vaikeaa. 

Huhtasaari: Venäjä tulee olemaan Suomelle aina potentiaalinen uhka, ei akuutti uhka. Historia pitää muistaa.

Huhtasaari: Venäjällä yksipuolinen teollisuus ja vähenevä väestö. Kauppapolitiikka on myös politiikkaa. Venäjä haluaa lisätä omaa vaiktuusvaltaansa. Mielellään peesaa Kiinaa. Kyllä se tulee vaikuttamaan Suomeen. Yhtesityöstä Venäjän kanssa pidettävä kiinni. Hyviä suhteita täytyy pitää yllä, mutta hieman mietin, millainen ihminen tulee Putinin jälkeen.

Vanhanen: Venäjällä isoja riskejä. Esimerkiksi väestöpolitiikka menossa huonoon suuntaan, infra rapistuu. Venäjä ei ole pitkään aikaan kyennyt tuottamaan maailman markkinoille haluttuja tuotteita.

21:50 Keskustelua, pitäisikö Natosta järjestää kansanäänestys. Keskustelua myös informaatiovaikuttamisesta.

Huhtasaari: Demokratia ei ole täydellinen, mutta se on paras mitä meillä on.

Niinistö: Suomi jakautuisi pahasti, jos asiassa edettäisi kysymättä kansalta.

Niinistö: Meneteltäisiin samalla lailla kuin EU:n kanssa. Ensin hallitus ja presidentti neuvottelisivat, sitten kysyttäisiin kansalta. Olisiko kansanäänestys ehdottoman luotettava tapa saada kansan tahto selville? Nato edellyttää, että sille selvitetään, että liittymisellä on kansan tuki.

Torvalds: Kansalla ei koskaan ole kaikkea tietoa. Nykyisin tehokkaita tapoja vaikuttaa esim. ihmisten alitajuntaan. Jotta emme joutuisi tilanteeseen, että vähemmistö päättäisi Natosta, luulen että joutuisimme käymään myös kansanäänestystä. Seo olisi ainoa keino oikeuttaa päätöstä.

Väyrynen: Natosta pitäisi olla kansaäänestys.

Haatainen: Ainoa keino, että kansalaisia opetetaan tunnistamaan valeuutiset. Ei kansanäänestystä voi jättää järjestämättä, sillä perusteella, että ulkopuolinen voisi vaikuttaa.

Huhtasaari: Putin on kovanaama Venäjällä. Venäjä tarvitsee vahvan johtajan, mutta Putin ei ole niin vahva, että hän pystyisi vaikuttamaan tulokseen. Järjestäisin kansanäänestyksen.

Haavisto: Suomesta tulisi hybridivaikuttamisen laboratorio, jos Natosta päätettäisiin kansanäänestyksellä.

21:36 Kysymys, miksi Natoon pitäisi hakeutua?

Torvalds: Venäjällä erittäin pitkät militaristiset perinteet. Siitä syystä kun Putin puhuu Suomen rajasta vihollisen rajana, hän puhuu sisäpoliittisesti. Putin tarvitsee viholliskuvia, jotta hän voi politikoida niillä.

Vanhanen: Nato on sotilasliitto, EU ei ole. Venäjä näkee kyllä erot.

Niinistö: Venäjän suhtautuminen on eri Natoon kuin EU:hun. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ennen nähty pahana Nato ja USA. Sen sijaan EU:n kohdalla tilanne on toinen. En pitäisi EU:ta paperitiikerinä. Ensin selvitettävä, miten kukin maa näkee velvoitteet. 

Huhtasaari: Ei Venäjä halua lähelle Nato-rajaa. Venäjä kokisi vihamielisenä rajana. EU:ssa ei ole paljon sotilaallista selkärankaa. EU:ta ei katsota uskottavana vastuksena. Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Kyse suurvaltapolitiikasta. Kiinasta tulossa hypervalta. Mielenkiintoisia aikoja on edessä.

Haatainen: Miksi pitäisi muuttaa, että Suomi on liittoutumaton maa. En kannata Nato-jäsenyyttä. Jokaisessa tilanteessa Suomi päättää itse, mikä on kanta liittoutumiseen tai liittoutumattomuuteen. Miksi nykyistä tilaa pitäisi muuttaa. Olen varma, että Suomi voi edistää vakautta liittoutumattomana.

Kyllönen: Meillä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Jos olisimme Natossa, se olisi Naton raja. EU:n yhteinen puoluestusyhteistyö on joka tapauksessa Natolle alisteinen, koska suuri osa EU-maista on Nato-maita. Mikä vaikutus, jos EU-puolustusyhteistyö viedään pitkälle. Iso kysymys on, miten pysymme liittoutumattomana. Se on kansan tahto. Mielestäni paras pysyä kokonaan liittoutumattomana.

Haavisto: Suomi-Ruotsi yhteistyö on todella tärkeää. En kannata Nato-jäsenyyden hakemista. EU-yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia ratkoa alueellisia kriisejä.

Niinistö: En kannata Natoon liittymistä. Mahdollisuus pysytellä kriisin ulkopuolella menetettäisiin. Jos Venäjän ja EU:n välit kriisiytyisivät. Jos Venäjä alkaisi ajatella, että EU olisi samanlainen vihollinen kuin Nato, jos joutuisimme tilanteeseen, jossa olisimme saaneet (vihollisen) leiman otsaamme, joutuisimme miettimään vakavasti Nato-jäsenyyttä. En usko, että tähän päädytään, koska Venäjä yrittää tällä hetkellä lähentyä EU:ta.

Paavo Väyrysen mielestä Lissabonin artiklan muutoksella pyritään muuttamaan EU sotilasliitoksi.

Vanhanen jatkaa: Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä puolueettomana. EU:n yhteistyön lisäämisellä parannetaan EU-maiden yhteistyötä pala palalta.

Torvalds: Jos Baltia joutuu kriisiin, olemme mukana ja Naton puolella. Jos haluamme turvallisuutta, ainoa käytännön ratkaisu on hakea Natoon.

21:32 Minkälainen EU-puolustusyhteistyö on Suomen etu?

Niinistö: On hyvä, että puhumme mahd. pitkälle Euroopan mittakaavassa, miten autamme toisiamme.

Haavisto: Avun antamista ja vastaanottamista harjoitellaan. Kriisi voi olla monenlainen, kuten ympäristöön liittyvä tai sotilaallinen. Sotilaat osaavat vain sen, mitä ovat harjoitelleet. Suomelle etenkin huoltovarmuus tärkeää. EU:ssa kyse rauhanprojektista.

Haatainen: Esimerkiksi kyberturvan vahvistaminen, asehankinnat, teknologinen yhteistyö, tiedonvaihto.

21:29 Paavo Väyrynen jakaa ehdokkaille kirjoittamiaan kirjoja. Juontajat puhaltavat pelin poikki.

21:25 Millaisia liittoumia Itämeren kriisin aikana syntyisi?

Haatainen: Jos Baltiassa Venäjä-Nato -sotatila, Suomeen kohdistuisi paineita. Suomen intressissä olisi vahtia rajoja ja pitää huoli, ettei tänne muualta tulla.

21:08 Itämeren tilanne kärkistyy konfliktiksi. Baltian maat pyytävät sotilaallista apua, miten vastaatte?

Kyllönen: Nytkin yhteistyö Naton kanssa syvää. Iso kysymys, voidaanko käydä esim tänä päivänä Eduskunnassa julkinen keskustelu, mihin kaikki sitoumuksemme meitä velvoittavat tällä hetkellä.

Vanhanen: Suomen toiminnan tarkka malli riippuisi tilanteesta. Selvä, että omat rajat turvattava. Suomen intressissä pyrkiä vahvistamaan EU:n solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeen sitovuutta.

Torvalds: Tärkeä ymmärtää, ettei EU:n tällä pykälällä ole mitään merkitystä.

Väyynen: Kukaan ei hyökkää Suomeen, jos aluettamme ei käytetä. Meidän täytyy pysyä konfliktien ulkopuolella.

Niinistö: Salamasotatilanteessa mikään Venäjän ja Naton välinen sotilaallinen konflikti ei rajoittuisi Baltiaan. Suomen ensimmäinen tavoite olisi pysyä ulkopuolella. Jos tänne aletaan tulla, panemme hanttiin. Sitten alkaa muotoutua suursotien tapaan kaksi puolta. On aivan selvä, että kuulumme länteen.

Kyllönen: Jokainen jäsenmaa päättää itse, millaista apua voi antaa. Olisi tärkeää analysoida myös, mikä olisi aiheuttanut konfliktin. Itämeren alueella suurin turvallisuusriski on öljykuljetuksissa.

Haavisto: On selvää, että Baltia saa päätuen Natolta, mutta tarvitsevat varmasti apua liikenteessä, pakolaisten auttamisessa jne. Olemme lähin naapuri. Emme voi jättää autamatta, mutta keinot pitäisi katsoa. Pitäisi pitää myös omista rajoista huolta.

Haatainen: Kyseessä olisi varmasti silloin jo kolmas maailmansota. Lissabonin artiklaa ei rakennettu tämänkaltaiseen tilanteeseen.

Väyrynen: Lissabonin sopimus ei velvoita sotilaallisen avun antamiseen. Lissabonin sopimusta ei pidä lähteä tulkitsemaan niin, että sopimus velvottaisi sotilaalliseen apuun.

Niinistö: Minusta avainkysymys juuri se, mikä sisältö keskinäiselle avunannolle (EU:n yhteistyö) on yhteisesti annettu? Nyt ei selkeää sisältöä. Siksi Suomi on peräämässä sitä pitkin Eurooppaa. Keskeistä turvata omat rajamme. Paras keino osallistua Baltian puolustukseen on turvata oma alue.

Torvals: Lissabonin sopimuksen artiklan 42 käyttö vaatisi yksimielisyyttä. Torvalds ei usko, että yksimielisyys löytyisi.

Huhtasaari: Suomi ei anna omia alueitaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Suomi suojaisi ensisijaisesti omia alueitaan.

21:07: Keskustelu alkaa ulkopoliittisella teemalla. 

21:05: Keskustelu alkaa. Ehdokkaat sinuttelevat toisiaan, toimittajat teitittelevät ehdokkaita.

21:00: Seurantamme Ylen vaalitentistä alkaa hetken kuluttua. Tervetuloa mukaan!