Trump voi vielä pompata takaisin kuin kumiukko – yksi vaalit hävinnyt USA:n ex-presidentti on onnistunut tempussa

Presidentti Trumpin kerrotaan harkitsevan luovuttamista – tviitit puhuvat muuta kieltä, katso! 1:50
Presidentti Trumpin kerrotaan harkitsevan luovuttamista – tviitit puhuvat muuta, katso!

Lauantai-iltana valmistunut Joe Bidenin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ei ole saanut istuvaa presidenttiä Donald Trumpia toistaiseksi myöntämään tappiotaan. Presidentti vaihtuu Bideniksi varmuudella 20 tammikuuta, mutta voiko Trump pyrkiä jatkossa vielä uudelleen presidentiksi? 

Lyhyt vastaus kysymykseen on, kyllä. Perustuslain 22. Lisäys rajoittaa presidentin virkakaudet kahteen. Trump on, kuten hyvin tunnettua, istunut vasta yhden kauden.

Ikä ei myöskään sinänsä ole este, jos Trump vain pysyy terveenä. Hän olisi neljän vuoden päästä vaalien aikaan 78-vuotias, eli käytännössä saman ikäinen kuin Biden nyt. Biden täyttää 78 vuotta parin viikon kuluttua. Bidenistä tulee vanhin Yhdysvaltain presidentiksi valittu henkilö.

Hävinnyt presidentti valittu vain kerran takaisin Valkoiseen taloon

On kuitenkin hyvin harvinaista, että vaaleissa tappion kärsinyt ehdokas olisi uudelleen ehdolla varsinaisessa presidentinvaalissa. Miltei ainutlaatuista se on silloin, kun on kyseessä aiemmin presidenttinä ollut ehdokas. 

Vain kerran Yhdysvaltain historiassa vaalit hävinnyt presidentti on tullut valituksi uudelleen presidentiksi oltuaan ensin nelivuotiskauden kauden poissa valkoisesta talosta. 

Tämä tapahtui vuonna 1892, kun demokraattien ehdokas, vuosien 1885-89 presidentti Grover Cleveland, voitti istuvan presidentin, republikaanien Benjamin Harrisonin. Harrison puolestaan oli vuoden 1888 vaaleissa voittanut istuvan presidentin, eli Clevelandin itsensä. 

Cleveland lasketaan tästä johtuen myös kahdesti listaan Yhdysvaltojen presidenteistä. Hän on sekä 22. että 24. presidentti.

Vuoden 1848 vaaleissa ehdolla oli orjuuden laajentamista vastustaneen Free Soil -puolueen ehdokkaana Martin van Buren, joka oli toiminut presidenttinä vuodet 1841-45 ja hävinnyt sitten Whig-puolueen William Henry Harrisonille.  Hän oli edellä mainitun Benjaminin isoisä.

Van Burenin kampanja vuoden 1848 vaaleissa päättyi kuitenkin ilman suurta menestystä, kuten pääpuolueiden ulkopuolisille ehdokkaille usein käy: Hän sai noin 10 prosenttia äänistä ja jäi ilman valitsijamiehiä.

Roosevelt valittiin peräti neljästi

1940-50–luvuilla nähtiin peräti vaalit peräkkäin, joissa tappion kärsinyt ehdokas oli uudelleen ehdolla. Republikaanien Thomas Dewey hävisi vaalit vuosina 1944 ja 1948. Demokraattien Adlai Stevenson III puolestaan hävisi vuosien 1952 ja 1956 vaalit. 

Ainoa pääpuolueiden presidenttiehdokas, joka on ollut neljissä vaaleissa peräkkäin ehdolla, on vuosien 1933-45 presidentti, demokraattien Franklin D. Roosevelt. Hän myös tuli valituksi kaikki nämä neljä kertaa.

Rooseveltin kuoli neljännen kautensa alkuvaiheessa. Pian tämän jälkeen säädettiin perustuslain lisäys, joka rajoittaa edelleenkin presidenttikaudet kahteen.

Vankilastakin voi olla ehdolla

Heti Trumpin tappion jälkeen lähtivät liikkeelle spekulaatiot siitä, millaisten toimien, mahdollisesti oikeustoimien, kohteeksi hän joutuu presidenttikautensa päättyttyä.

Trump nauttii vielä presidentin syytesuojaa, mutta mediatietojen mukaan erilaisia oikeustoimia häntä vastaan on suunnitteilla presidenttikauden jälkeen.

Trump, kuten kaikki muutkin kansalaiset, on syytön mihinkään rikokseen, ellei häntä nimenomaisesti tuomioistuimessa tuomita syylliseksi. Jos Trump kuitenkin hypotettisessa tilanteessa saisi vankeustuomion, ei sekään luultavimmin estäisi häntä asettumasta ehdolle.

Yhdysvaltojen historiassa on nimttäin kaksi henkilöä, jotka ovat olleet ehdolla vankilasta käsin. 

Sosialistisen puolueen ehdokas Eugene V. Debs oli ehdolla vuoden 1920 vaaleissa atlantalaisesta liittovaltion vankilasta käsin. Hänet oli tuomittu kapinaan lietsomisesta. Hän onnistui saamaan sellistään käsin reilut 3 prosenttia annetuista äänistä.

Salaliittoteoreetikkona tunnettu Lyndon LaRouche jr. oli puolestaan vankeudessa vuoden 1992 vaalien aikaan maksuvälinepetoksen takia. Hän sai 0,03 prosenttia äänistä eli reilut 26 000 ääntä.

Aika näyttää, pyrkiikö Trump ehdolle seuraavissa vaaleissa ja haluaako republikaaninen puolue vielä ottaa riskiä, jonka Trumpin ehdokkuus ehkä tuo mukanaan. Kunnianhimoa Trumpilta ei taatusti puutu, eikä hänen kannattajiltaan intohimoa.

Esivaalikauden alkuun ei ole enää kuin reilut kolme vuotta.

Lue myös:

    Uusimmat