Presidentti Niinistö: Suomi ei voi vetää Nato-hakemustaan takaisin, vaikka Turkki päättäisi ratifioida Suomen ennen Ruotsia

Tällä hetkellä ratifioinnit puuttuvat ainoastaan Turkilta ja Unkarilta. Turkki on prosessin aikana kovistellut Ruotsia ja toisaalta viestinyt suhtautuvansa Suomeen suopeammin.

– Meillä Ruotsin kanssa vallitsee yhä yhteisymmärrys. Niin pian kuin mahdollista molemmat jäseniksi. Turkilla vallitsee oma ymmärryksensä tilanteesta ja etenemisestä, Niinistö sanoi.

Hän sanoi asian olevan yksinomaan Turkin käsissä.

Niinistö puhui suomalaismedialle perjantaina Saksassa, jossa järjestetään viikonlopun aikana Münchenin perinteinen turvallisuuskonferenssi.

Liittokunnassa usvaa

Turkista on tullut matkan varrella viestiä myös siitä, että hakemusten mahdolliseen eriaikaiseen edistämiseen vaikuttaisivat myös Suomen, Ruotsin ja Naton näkemykset. Niinistö ei kuitenkaan lähtenyt kommentoimaan sitä, onko liittokunnan mailla jokin yhteinen tahto Turkille asiasta lähetettävästä viestistä.

– Nyt tässä kysymyksessä liikkuu niin paljon erilaista usvaa, etten lähde ollenkaan puhumaan muitten suilla enkä arvioimaan sitä, mitä kukin on sanonut tai tehnyt tai tekemässä, Niinistö sanoi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tällä viikolla Naton puolustusministerien kokouksessa, että pääasia ei ole se, ratifioidaanko Suomen ja Ruotsin hakemukset yhtä aikaa. Pääasia on hänen mukaansa se, että maista tulee Naton jäseniä niin pian kuin mahdollista.

Myöhemmin Stoltenberg täsmensi kiirehtineensä koko ajan Turkkia ja Unkaria ratifioimaan molemmat hakemukset, mutta hän totesi ratifiointien olevan Turkin käsissä.

Niinistö ei lähtenyt arvioimaan sitä, voisiko Suomesta tulla Naton jäsen jo maaliskuussa, mutta toivoi sekä Suomesta että Ruotsista tulevan liittokunnan jäseniä mahdollisimman nopeasti.

Niinistö kertoi käyvänsä pääsihteeri Stoltenbergin kanssa puhelinkeskustelun heti tiedotustilaisuutensa päättymisen jälkeen.

Ruostunut kalusto ei ole vakuuttava terveinen

Niinistö kommentoi niukasti Puolasta kerrottuja tietoja siitä, että sen kokoamaan Leopard-pataljoonaan osallistuisivat Norja, Espanja, Kanada ja Suomi. Noiden tietojen mukaan Suomi osallistuisi panssaroidulla huoltoajoneuvolla.

– Me emme ole mieluusti kertoneet mistään aseellisesta avusta, jota Suomi on antanut. Ihan vain, koska haluamme sen tiedon, millaisia resursseja meillä on, pysyvän meillä, Niinistö sanoi.

Suomen aseellista apua Niinistö vaikutti kuitenkin pitävän kokonaisuudessaan mittavana.

– Ehkä ei ole havaittu sitä seikkaa, että Suomen aseellinen apu per capita laskien on tuntuvasti suurempi kuin täällä Saksassa, vaikka Saksa on tukenut. Ja taitaapa olla niin, että Puolankin kanssa ollaan aika lähellä samaa volyymia per capita, hän sanoi.

Niinistö sanoi Ukrainalle toimitetun aseavun määrän ja laadun yllättäneen, ja suurimman yllätyksen hän uskoi sen olleen Venäjälle.

– Ukraina on esittänyt tietysti ja ymmärrettävästi jatkuvasti pyyntöjä. Niihin on vastattu, mutta vastaamattakin on joitakin.

Avun kestämistä Niinistö kommentoi sanomalla, että osin kalustoa on jouduttu saattamaan toimintakelpoiseksi.

– Me olemme aika usein tulleet kuulleeksi eri Euroopan mailta, vaikka ei kaikilta kylläkään, että kyllähän meillä niitä on, mutta ne ovat ruosteessa. Se ei ole kovin vakuuttava terveinen mihinkään suuntaan.

Hän sanoi Ukrainan perusaseistuksen olevan myös hieman erilaista, minkä takia uuden oppiminenkin ottaa aikansa. Niinistö myös korosti kommenteissaan ilmapuolustuksen tärkeyttä Ukrainan kannalta.

Lue myös: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä