Mainos

Pöyristyttävä luku: Keskimääräinen suomalainen tekee töitä vain viisi kuukautta vuodessa! – "Kasvu on jo vieraskielisten varassa"

5:08
Mitä se merkitsee, että keskimääräinen suomalainen on töissä vain 5 kuukautta vuodessa?

Sosiaaliturva 2030 -hankkeen selvitysmies laski suomalaisten työllisyyttä kuukausiperusteisesti. Huoltosuhteen näkökulmasta tulos on huolestuttava – keskimääräinen suomalainen tekee töitä vain viisi kuukautta vuodessa.

Jos Suomea katsoo yhtenä ihmisenä, ja mukaan otetaan niin lapset kuin ikääntyneetkin, hän tekee vuodessa viisi kuukautta töitä ja viettää lopun ajan työelämän ulkopuolella.

Sekä syntyvyys että työllisten osuus laskussa

Tähän kun lisää sen, että syntyvyys on ennätysalhaalla ja työllisten osuus on vähentynyt jo kymmenen vuotta eikä Tilastokeskuksen trendi anna elpymisen merkkejä, voidaan syystä olla huolissaan.

– Matalan syntyvyyden johdosta 2050-2060 -luvulle mennessä ollaan menetetty satojatuhansia työvuosia. Se käytännössä tarkoittaa sitä, että meidän pitää jollain tavalla nostaa työssäkäyntimme tasoa, jotta huoltosuhteemme ei kehity täysin kestämättömäksi, sanoo selvitysmies Jussi Pyykkönen.

Selvityksen mukaan suomalaiset tekevät vuodessa 27 miljoonaa kuukautta töitä. Kuukausiperusteinen laskenta on työllisyysanalyytikassa ollut tähän asti harvinaisempaa herkkua.

– Työeläketilastojen pohjalta voi analysoida sitä, kuinka monta kuukautta suomalaiset ovat töissä, mikä on paljon luotettavampi tieto kuin kyselyjen pohjalta, Pyykkönen kertoo. 

"Työllisyyden kasvu on jo tällä hetkellä vieraskielisten varassa"

Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana vieraskielisten työllisyys on kasvanut liki 120 000 hengellä. Samaan aikaan suomen- ja ruotsinkielisten työllisyys ei ole kasvanut. 

– Työllisyyskasvu Suomessa jo tällä hetkellä on vieraskielisten varassa. Jos haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, on väistämätöntä saada lisää työikäistä väestöä tänne, jotta saamme työllisyyttä nostettua riittävästi.

"Työllisyysaste suppea indikaattori"

Pyykkösen mukaan Suomessa tuijotetaan liikaa työllisyysastetta. 

– Täytyy muistaa, että työllisyysaste on suppea indikaattori. Senkin ulkopuolella on paljon kiinnostavaa tietoa, esimerkiksi se, että kuinka paljon yli 65-vuotiaat tekevät töitä, kertoo Pyykkönen. 

– Toinen asia, mikä työllisyysasteessa ei näy, on se, että kun tarkastellaan ihmisten pääasiallista toimintaa ja kysytään kyselyn perusteella, että "oletko töissä vai et", niin siellä jo pienikin työ voi määrittää työlliseksi, vaikka pääasiasellisesti olisikin työmarkkinoiden ulkopuolella.

Työllisyysasteen saavuttaminen, esimerkiksi 75 prosenttia, ei välttämättä Pyykkösen mukaan tarkoita sitä, että työllisyys paljoakaan kasvaisi.

– Mikäli meillä samalla työikäisen väestön määrä laskee. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on paljon tärkeämpää se, että kuinka paljon Suomessa ylipäätänsä on työllisiä.

Huomattavasti pidemmät työurat

Asiantuntija ennakoi, että uudistuksia on tulossa myös eläkejärjestelmään – työeläkemaksuja kasvattamalla tai eläkeikää nostamalla.

– Todennäköisempää on se, että suomalaiset tulee 2050-luvulla tekemään huomattavasti pidempiä työuria kuin mitä tällä hetkellä on totuttu. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja