Antti Autti on mielestäni pelkistänyt parhaiten Torinon kisojen suomalaishengen, kun Markku Koski voitti pronssia lumilautailussa.
- Jengi taitaa nyt kelata, että se tuli vähän niinkin puskista, harva osasi odottaa Markulta mitalia.
Näinhän se on, näissä kisoissa ovat juhlineet suomalaiset yllättäjät, jotka ovat päässeet iskemään puskista.
Markku Koski on tästä paras esimerkki. Häntä ei todellakaan pidetty yleisesti mitaliehdokkaana. Koski sai valmistautua kisoihin kaikessa rauhassa ilman ulkopuolisia paineita ja teki kauden parhaan esityksensä olympialaisissa.
Samaa voisi sanoa Mikko Ronkaisesta, joka oli samassa asemassa Kosken kanssa. Joukkueessa oli kaksi suurempaa mitalisuosikkia, joista kohistiin etukäteen. Ronkainen sai laskea laskunsa ilman paineita ja otti hopeaa.
Hänen vanavedessään Juuso Lahtela teki lähes yhtä suuren yllätyksen ollen kahdeksas. Varamiehenä kisoihin päässyt Juuso ei tätä ennen ollut koskaan selviytynyt maailmancupissa edes 20 parhaan joukkoon.
Mäkihypyssä odotettiin Janne Ahosen putsaavan pöydän, mutta se olikin Matti Hautamäki, joka voitti mitalit.
Yhdistetyssä Hannu Mannisen piti olla ylivoimainen, mutta joukkueen ykköstykki olikin Jaakko Tallus.
Yhteistä kaikille näille esimerkeille on se, että yllättäjät saivat valmistautua kisoihin ilman turhia paineita. Julkisuudessa heidän niskaansa ei kasattu mitaliodotuksia, vaan he saivat keskittyä kisasuorituksiinsa rauhassa.
Ei voi olla sattumaa, että niin moni paineettomasti kisoihin valmistautunut on pärjännyt täällä ja niin moni paineilla lastattu suosikki ei ole menestynyt. Olympiakomiteassakin tämä on varmasti huomioitu ja sen perusteella tehty joitain johtopäätöksiä.
Jos tilanne on se miltä näyttää, niin henkisen puolen valmennukseen on jatkossa satsattava huomattavasti enemmän. Henkinen valmennus ei ole "kallonkutistusta", vaan sen avulla urheilija-valmentaja-pari opetetaan järjestelemään myös ulkoiset paineet omaan lokeroonsa niin, etteivät ne kaada huolellista valmistautumista itse kisoihin.
Suomalaiset urheilupsykiatrit olivat maailman huippua 1980-luvulla. Nykypäivänä vain muutama urheilija käyttää apunaan maailmalla arvostettuja "psyykkaajiamme".
Torino on näyttänyt, että juuri tuolla osa-alueella annamme liikaa tasoitusta muun maailman urheilijoille.
Teksti: Jari Porttila 23.2.2006 Sestriere
(MTV3)