Polonium tappaa tuskallisesti: Myrkytys on kuin syövän loppuvaihe

Polonium-210 on radioaktiivinen aine. Milligramman kokoinen annos sitä tappaa – nieltynä.

Polonium hohkaa pimeässä heikon sinisesti alfasäteilyn seurauksena. Säteet kulkevat kuitenkin vain joitakin senttejä, ja poloniumia voi pitää jopa kädessä, koska se ei läpäise ihoa. Tehokkaalla käsienpesulla saa pois lähes kaiken poloniumin.

Myrkkynä se täytyy saada vartaloon sisälle: nieltynä, hengittämällä saastunutta ilmaa tai haavan kautta.

Ihmisen nielemästä poloniumista 50-90 prosenttia poistuu ulosteiden mukana. Loppu imeytyy vereen ja sitä kautta elimistöön.

Solut ja sisäelimet tuhoutuvat

Brittiläinen Medical News Today -sivusto listaa polonium-myrkytyksen neljä vaihetta.

Säteily alkaa tuhota nopeasti soluja ja terveys romahtaa. Perna, maksa ja munuaiset vaurioituvat, hiukset lähtevät. Ensimmäiset oireet saattavat ilmestyä jopa minuuteissa, annoksesta riippuen. Jos määrä on riittävän suuri, uhri vajoaa koomaan minuuteissa myrkytyksen jälkeen.

Uhri kärsii pahoinvoinnista, oksentaa, laihtuu, ja valkosolujen määrä vähenee. Joskus ilmenee myös ripulia. Jos uhrin mahalaukku ja suolisto alkavat oirehtia tuntien sisällä annoksen saamisesta, toipumisennuste on huono.

Toisessa vaiheessa luuytimen tuhoutuminen jatkuu, vaikka yleiskuva saattaisikin hetken näyttää paremmalta.

Sen jälkeen elimistön vauriot pahenevat, ja suuressa säteilymäärässä verenkiertoelimistö ja keskushermosto kärsivät.

Viimeinen vaihe on toipuminen tai kuolema, joka tulee viikkojen tai kuukausien sisällä, annoksesta riippuen. Litvinenko kuoli kärsittyään kolme viikkoa. 

Hoitokeinoa ei ole

Jos ihmisen vereen ja kudoksiin on päässyt riittävä määrä poloniumia, hoitokeinoa ei oikeastaan ole, brittiläinen News Medical toteaa nettiartikkelissaan. Laajempaa tutkittua tietoa ihmisen verenkiertoon päässeen polonium-210:n vaikutuksesta ihmiseen ei ole, sivusto toteaa.

Polonium-210-myrkytys on kuin syövän loppuvaihe, yhdysvaltalaisen Georgian yliopiston toksokolgian professori Cham Dallas on kuvannut CNN:lle.

Polonium-210 liukenee veteen ja on mauton. Litvinenkon arvioidaan nielleen poloniumin teetä juodessaan.

Poloniumia esiintyy pieniä määriä luonnossa, ja se puoliintuu nopeasti, 138 päivässä. Elimistön prosessien seurauksena se saattaa puoliintua kropassa huomattavasti nopeammin, joten Litvinenkonkaan tapauksessa sen käyttäjä ei ole varastoinut ainetta pitkää aikaa.

Poloniumia on myös tupakassa, ja ruokaketjussa sitä on kaloissa.

Tuottamiseen tarvitaan ydinvoimala

Poloniumia ei tuoteta ihan missä tahansa nyrkkipajassa. Pienenkin määrän tuottamiseen tarvitaan ydinvoimaa, tutkija Nick Priest on todennut BBC:lle.

Poloniumia tuotetaankin ydinvoimaloissa, etupäässä Venäjällä. Venäjä on myynyt tuottamaansa poloniumia Yhdysvaltoihin. Der Spiegel-lehden mukaan gramma poloniumia maksaa noin kaksi miljoonaa dollaria.

Poloniumia on takavuosikymmeninä käytetty muun muassa ensimmäisten ydinpommien sytyttimissä, autoteollisuudessa ja tekokuiduissa. Nykyään sitä käytetään ainakin ydinlaitoksissa ja ydinaseiden laukaisumekanismeissa.

Alkuaine polonium on nimetty löytäjänsä, puolalaissyntyisen Nobel-palkitun fyysikon ja kemistin, Marie Curien (Maria Salome Skłodowska) mukaan. Curie löysi sen vuonna 1879.