Miten nuoret saataisiin mukaan päätöksentekoon? Mitkä ovat eduskuntavaaliehdokkaiden mietteet Suomen mielenterveyskriisistä? Miten lisätään kasvisruoan määrää? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää vähennettäisiin? Näin Nuorten Ääni -toimitus kysyi, eduskuntavaalien ehdokkaat vastasivat.
Puolueet ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että politiikka kaipaa raikkaan tuulahduksen nuorten mielipiteitä mukaan päätöksentekoon.
Ei ole sellaista politiikan alaa, joka ei tavalla tai toisella liittyisi nuoriin. Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi olisikin tärkeää huomioida politiikassa myös päätösten vaikutukset nimenomaan nuoriin, sanoo Li Andersson (vas.).
Vasemmistoliitto kehottaakin kansanedustajia aktivoimaan nuoria osalliseksi poliittista keskustelua. Puolue on myös valmis laskemaan äänestysikärajaa kunta- ja aluevaaleissa. Vihreät laskisivat äänestysikärajaa kaikissa vaaleissa ja kansalaisaloitteissa.
Kokoomus puolestaan näkee hyödyllisenä sen, että nuorista muodostettaisiin asiantuntijaryhmiä, jotka olisivat mukana lakiehdotusten tekemisessä. Puolueen mukaan nuorten täytyy itse aktivoitua esimerkiksi nuorisojärjestöjen kautta.
Perussuomalaiset hehkuttavat sosiaalisen median toimivuutta nuorten tavoittamisessa.
Suurin osa puolueista nostaa esille myös koulun roolin nuorten aktivoimisessa. Vihreät esimerkiksi ehdottavat, että opiskelijakuntien kanssa luotaisiin uudenlaisia malleja, joiden avulla osallistumisen piiriä olisi mahdollista laajentaa.
– Politiikka ei ole jotain negatiivista, jota on pidettävä poissa koulumaailmasta ja oppilaista. Päinvastoin: demokratiamme on menestystarina, pohtii Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja .
