"Politiikka ei ole jotain negatiivista, joka on pidettävä pois kouluista" – eduskuntaehdokkaat vastasivat nuorten kysymyksiin

Puolueet ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että politiikka kaipaa raikkaan tuulahduksen nuorten mielipiteitä mukaan päätöksentekoon.

Ei ole sellaista politiikan alaa, joka ei tavalla tai toisella liittyisi nuoriin. Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi olisikin tärkeää huomioida politiikassa myös päätösten vaikutukset nimenomaan nuoriin, sanoo Li Andersson (vas.).

Vasemmistoliitto kehottaakin kansanedustajia aktivoimaan nuoria osalliseksi poliittista keskustelua. Puolue on myös valmis laskemaan äänestysikärajaa kunta- ja aluevaaleissa. Vihreät laskisivat äänestysikärajaa kaikissa vaaleissa ja kansalaisaloitteissa.

Kokoomus puolestaan näkee hyödyllisenä sen, että nuorista muodostettaisiin asiantuntijaryhmiä, jotka olisivat mukana lakiehdotusten tekemisessä. Puolueen mukaan nuorten täytyy itse aktivoitua esimerkiksi nuorisojärjestöjen kautta.

Perussuomalaiset hehkuttavat sosiaalisen median toimivuutta nuorten tavoittamisessa. 

Suurin osa puolueista nostaa esille myös koulun roolin nuorten aktivoimisessa. Vihreät esimerkiksi ehdottavat, että opiskelijakuntien kanssa luotaisiin uudenlaisia malleja, joiden avulla osallistumisen piiriä olisi mahdollista laajentaa.

– Politiikka ei ole jotain negatiivista, jota on pidettävä poissa koulumaailmasta ja oppilaista. Päinvastoin: demokratiamme on menestystarina, pohtii Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja Henrik Wickström.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

"Nuorten mielenterveyspalveluita ei rahoiteta tarpeeksi"

Lähes kaikkien puolueiden mielestä resurssien puute on mielenterveyspalveluiden suurin ongelma.

Palveluiden odottamisessa kestää kokoomuksen mukaan kuukausia, eikä koulustakaan saa tarvittavaa apua heti. Sosialidemokraattien mukaan olisi järkevää satsata ongelmien hoitamiseen jo varhaisessa iässä, jotta ongelmia ei kasaudu tulevaisuudessa.

Vasemmistoliitto muistuttaa myös toimivien perustason palveluiden tärkeydestä. 

Ongelma on, että meillä ei ole tarpeeksi terveydenhoitajia, kuraattoreja tai psykologeja kouluissa, kertoo Veronika Honkasalo (vas.).

Ville Tavion (ps.) mielestä nuorten mielenterveysongelmat johtuvat liiallisesta puhelimen selailusta ja huumeiden käytöstä. 

Lue myös: Puolueet eivät kerro äänestäjille riittävästi talouslinjoistaan, sanoo ohjelmat ruotiva professori: "Kädenväännöt jätetään hallitusneuvotteluihin"

Entä miten puolueet ottaisivat nuoret mukaan mielenterveyteen liittyvään päätöksentekoon?

Puolueet kertovat nuorten hyvinvoinnin olevan tärkeä aihe tällä hetkellä, sillä koronaviruspandemian jälkeen nuorten pahoinvointi on noussut akuutisti. Päättäjien mielestä olisi tärkeää kuulla nuorten mielipiteitä. 

– Nuorten kokemuksia on kuultava mielenterveyspalveluiden järjestämisessä, sillä nuorten kasvanut pahoinvointi on ilmiö, jossa pikaisella aikataululla tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, kertoo Riikka Purra (ps.).

Vihreät kertovatkin jo keskustelleensa nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä kuluneen kauden aikana kaikkien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa.

Kuinka paljon kouluruoasta kasvisruokaa?

Moni ehdokas kannattaa kasvisruoan tuottajien tukemista ja ruoan laatuun panostamista sekä kasvisruokien lisäämistä kouluissa. 

Joakim Vigeliuksen (ps.) mukaan vegaanituotteista saataisiin tavoitettavampia, mikäli veroja alennettaisiin. Tällöin pitäisi hänen mukaan säästää esimerkiksi maahanmuutosta ja kehitysavusta. 

Selinä Neran (vihr.) mielestä kasvisruoan tuottajia pitää tukea, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ostaa vegaanituotteita. Nea Nättinen (kok.) uskoo, että maataloustukien on tuettava kestävää kehitystä ja eläinten oikeuksia. Hänen mielestään myös kasvisruokaa voisi tarjota kouluissa enemmän. 

Oskari Päätalon (vas.) mielestä kaiken kouluruoan tulisi olla kasvisruokaa ja sen laatuun pitäisi panostaa. 

Lue myös: Marin uskoo SDP:n voittoon, mutta perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen olisi vaikea mahtua

Kysyimme puolueilta myös, miten he ottaisivat nuoret mukaan ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon. Perussuomalaisten Riikka Purra on kuitenkin sitä mieltä, ettei ole syytä ryhtyä hysteriaan.

– Suomessa ei pidä lietsoa ahdistusta nuorissa puhumalla ilmastohätätilasta ja Suomen väitetystä ilmastosynnistä, vaan kannustamalla analyyttiseen ja faktaperusteiseen keskusteluun ilmastoasioista, Purra linjaa.

Vihreät, ruotsalainen kansanpuolue ja vasemmistoliitto haluavat nopeita toimia ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Vihreät ovat perustaneet erilaisia ryhmiä, joiden kautta nuorten mielipiteitä voidaan ottaa huomioon ilmastoon liittyvissä kysymyksissä. 

– Vihreän ympäristö- ja ilmastoministerin aikana on järjestetty nuorten ilmastopoliittisia pyöreitä pöytiä ja nyt nuorten toiveesta olemme perustaneet myös ilmasto- ja luontoryhmän, kertoo Maria Ohisalo (vihr.).

Ahdistus, kiusallisuus ja ulkopuolisuuden tunne

Kysyimme puolueiden kokeneilta kansanedustajilta, miten sateenkaarinuorten syrjintää voisi vähentää. Kansanedustajien mielestä syrjimiseen olisikin tärkeä puuttua ensi tilassa. Eva Biaudet (rkp.) uskoo, että nuoret tietävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä melko paljon, minkä takia heidän täytyisikin puuttua syrjimiseen ja kiusaamiseen.

Pekka Haaviston (vihr.) mukaan nimenomaan aikuisten tietoisuutta pitäisi lisätä. 

Ben Zyskowicz (kok.) arvelee, että kansanedustaja ei voi lakeja muuttamalla kovinkaan suurta muutosta syrjintään tehdä. Hän kuitenkin muistuttaa, että voi omalla esimerkillään ja käytöksellään vaikuttaa ennakkoluuloihin, joita sateenkaarinuoret kohtaavat.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen haluaa vähentää kiusaamista, mutta muistuttaa kuitenkin sananvapauden ja erilaisten mielipiteiden tärkeydestä. 

– Toki meillä on erilaisia mielipiteitä esimerkiksi avioliitosta tai vaikkapa sukupuolen vaihtamisesta, mutta ajattelen, että on tärkeää myös muistaa, että on sananvapaus keskustella asioista asiallisesti.

Kirjoittajat kuuluvat Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Lue myös: Työllisyysaste pitäisi hilata 80 prosenttiin, mutta STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat erimielisiä päämäärän realistisuudesta