Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kilpakävelyn maailmanmestari Sari Essayah on menestynyt sekä poliitikkona että urheilijana. Hän sai äidiltään ja mummoltaan tärkeän elämänohjeen, jonka hän muistaa edelleen: "Elämässä pääsee eteenpäin, kun tekee tarpeeksi töitä ja yrittää." Tätä ohjetta Essayah vaikuttaa noudattaneen.
Sari Essayah vietti liikuntapainotteisen lapsuutensa Lapinlahdella, jossa hän rakastamansa lukuharrastuksen lisäksi hiihti paljon talvisin.
– Silloin ei vielä hienoja latukoneita ollut, vaan olin itse tehnyt perunapellolle pientä latua. Sitä sitten hiihtelin ympäriinsä ja leikin, että olin Helena Takalo tai Hilkka Riihivuori. Siihen aikaan olivat myös kovat venäläiset hiihtäjät kuten Galina Kulakova ja Raisa Smetanina. Aina jotenkin vaan kävi niin, että Helena ja Hilkka olivat vähän parempia, Essayah nauraa Vapaalla Ripsan kanssa -ohjelmassa.
"Urheiluliikkeillä valtava mahdollisuus vaikuttaa"
Nykyään Essayah ei aina ehdi ladulle yhtä usein kuin lapsena, mutta hänen on mahdollista vaikuttaa urheiluun Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenenä. Se on korkein vaikuttamisen paikka kansainvälisessä urheiluyhteisössä.
– Urheiluliikkeillä on myöskin valtava mahdollisuus vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin pelkästään urheilemiseen. Sen kautta voidaan vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja siihen, että demokratia ja tällaiset hyvät arvot voisivat maailmassa mennä eteenpäin, Essayah sanoo Ripsa Koskisen-Papusen haastattelussa.
Sarin äiti oli tyttärensä lapsuuden toisella paikkakunnalla Iisalmessa työssä kielten opettajana. Viikonloppuisin äiti oli kotona, mutta viikot hän asui mummon ja kehitysvammaisen kasvattityttärensä Liisan kanssa.
"Lähimmäisen kuuluu auttaa ja tukea"
Essayah on elämässään tottunut auttamaan ja tukemaan toisia.
– Meidän ei tarvitse arvioida sitä, miten toinen on elämänsä elänyt, vaan kyllä meidän lähimmäisenä kuuluu olla auttamassa ja tukemassa ihan jokaista, Essayah miettii.
Lapinlahti tunnetaan kulttuuripitäjänä, jossa sijaitseen muun muassa kirjailija Juhani Ahon synnyin- ja lapsuudenkoti Väärnin pappila. Halosten taiteilijasuku, niin Pekka Halonen, Emil Halonen kuin myös heidän sisarus- ja serkussarjansa on myös Lapinlahdelta kotoisin.
– Kyllä olen ylpeä kotipitäjästäni, ja se merkitsee minulle paljon, Essayah tiivistää.
Kauppatieteitä opiskellut kunnallispoliitikko Essayah on raivannut tiensä eduskuntaan kahteen otteeseen. Lisäksi hänet on valittu Euroopan parlamenttiin, presidenttiehdokkaaksi ja kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi. Mikä sitten vetää Essayahia politiikan huipulle?
– Olen kokenut, että kaikki tehtävät ovat olleet tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ja olen kokenut ne jopa kutsumustehtäviksi. Se, että on tullut tippumisia eduskunnasta ja Euroopan parlamentista, niin olen oikeasti joutunut punnitsemaan sitä kutsumusta ja sitä, että onko tämä oikeasti sitä, mitä haluan tehdä.
Essayahin tytöt olivat vain 2-ja 5-vuotiaita, kun äiti aloitti työt eduskunnassa. Tyttäret eivät siis tiedä muusta elämänrytmistä.
– Joskus on ollut kipeitäkin hetkiä, kun toinen tytöistä kysyi, että miksi sinä et voisi olla perhepäivähoitaja. Silloin tajusin, että sen kysymyksen takana oli ajatus siitä, että miksi äiti ei voisi jäädä kotiin ja olla siellä kotona. Kyllä sellaisia kaipauksen hetkiä on ollut puolin ja tosin, Essayah sanoo hiljaa.
"Brysseliin muutto oli antoi paljon myös perheelleni"
Toisaalta työ on antanut paljon myös perheen näkökulmasta.
– Silloin kun muutettiin minun meppityöni takia Brysseliin, olihan se hienoa myös lasten kannalta.
Jos ei Sari Essayah olisi mukana politiikassa, hän näkisi itsensä kolmannella sektorilla vaikuttajana ja ”jonkinlaisena maailmanparantajana”.
– Kyllä se on tosi luontainen osa ollut aina itseäni.
Kristillisten puheenjohtajana uskonto on kiinteä osa Essayahin perheen elämää. Perheelle seurakunta on tärkeä yhteisö elämässä.
– Käytännön elämässä uskonto näkyy meillä rukouksena ja Raamatun lukemisena.
Vapaalla Ripsan kanssa lauantaisin MTV3-kanavalla kello 19.10.