Poliittiseen kiistaan Linnan juhlissa kantaa ottanut: En voinut mennä sinne vain tavallisena juhlavieraana

Kolttasaamelainen ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff kertoo yllättyneensä kutsusta Linnan juhliin.

– Sain yllättävän kutsun juhliin. Varmaan sen vuoksi, koska olin tehnyt työtä Kolttakylän arkiston saamiseksi Unescon maailman muistilistalle, kertoo kutsusta ilahtunut Feodoroff.

Linnaan saapuessaan kolttasaamelaisten pukuun pukeutunut Feodoroff oli kirjoittanut ihomaalilla sivukaljuunsa numeron 169 ja se näkyi myös hänen puolisonsa Milja Sarkolan käsivarressa.

ILO:n sopimuksella numero 169 on tarkoitus taata alkuperäiskansalle itsemääräämisoikeus eli samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä.

”Olisi ollut aika lopettaa vääryys”

– Minä esimerkiksi olen käyttänyt viisitoista vuotta elämästäni tämän sopimuksen ratifioimisen edistämiseen Suomessa. Suomi on istunut tämän asian päällä jo neljännesvuosisadan. Viime keväänä hallitus toi viimein eduskuntaan jo edellisellä hallituskaudella tavoitteena olleen sopimuksen ratifinoinnin, mutta yllättäen hallitus äänesti omaa esitystään vastaan perustelunaan ettemme sitten tiedä, keitä saamelaiset ovat?

Feodoroff näki kutsun saadessaan itsellään kaksi vaihtoehtoa – eikä kumpikaan niistä ollut se, että hän menisi vain tavallisena juhlavieraana linnaan.

– En ole julkisuuden henkilö eikä ketään kiinnosta mielipiteeni. Mietin, että joko en mene ja ilmaisen näin mielipiteeni vaikka Facebook-päivityksessä tai käytän viisi minuuttiani julkisuudessa ja koetan nostaa asiaa esille. Tuntui täysin mahdottomalta olla mennä vaan ja olla.

– Eduskunnan olisi pitänyt korjata keväällä vääryys ja lopettaa pakkosulatus. Julkinen keskustelu näkee saamelaiskäräjät nyt epäluotettavana elimenä ja saamelaisista on tullut valehtelijoita ja varkaita. Nyt on hypätty parlamentaarisesta vaikutusjärjestyksestä anarkiaan – kuka vaan voi huudella välistä, mitä vaan, väittää Feodoroff.

”Meitä kohdellaan huonosti, koska meitä on vähän”

Feodoroff huomauttaa, että sopimuksen ovat ratifioineet aiemmin jo ainakin Tanska ja Norja. Esimerkiksi Norjassa pakkosulauttamista on peräti pyydetty anteeksi.

– Saamelaisia on Suomessa kaikkiaan 7000–10 000 ja minun heimoani on vain 500-1000 henkeä. Tuosta porukasta vain osa pystyy tekemään poliittista työtä, jotta saisimme itsemääräämisoikeuden. Mielestäni Suomen valtio tulkitsee, että meitä on numeerisesti pieni joukko, siksi meidän asiamme voi ohittaa.

–  Saamelaisista osa on pitänyt Linnan juhlissa esittämääni poliittista kannanottoa hyvänä. Osan mielestä he saavat hävetä nyt olevansa saamelaisia. Meistä on tullut kovin varovaisia. On totta, että käytin näkyvyyden valitsemallani asialla, jonka voi nähdä vieraanvaraisuuden hyväksikäyttönä. Jotkut ovat jopa olleet sitä mieltä, että koska ohimollani oli 169, niin se on sama kuin olisin polttopullolla viskellyt, paljastaa Feodoroff.

Numero kiinnosti juhlavieraita

Feodoroffin mukaan ohimolle kirjoitettu 169 herätti huomiota jo linnassa.

–  Aika moni raskaan sarjan vaikuttajakin kysyi, mikä numero se on? Kerroin siitä, että se on se on se sopimus, minkä te torppasitte. Sen jälkeen he totesivat onpa hyvä, mutta se ratifioidaan sitten myöhemmin.

– Menin perinteisessä kolttasaamelaisten puvussa. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on oikeastaan visuaalisuuden ilta: kävely sisään, katsoa puvut, monta tuntia kättelyä sekä muutamat haastattelut, pohtii Feodoroff.

Feodoroff jää pohtimaan, vaikuttiko hänen kannanottonsa mitenkään.

– Siellä paikan päällä olivat ne päättäjät, jotka hylkäsivät sopimuksen. En ole koskaan ollut näin lähellä valtaa. Nämä ihmiset johtavat Suomea ja suurin osa heistä ei näy julkisuudessa. Itsenäisyyspäivän vastaanotollakin me katsomme vain tunnettujen ihmisten pukuja ja ohitamme tuntemattomat vallankäyttäjät. Mistä se kielii?

Lue myös:

    Uusimmat