Poliisille ilmoitettujen tietomurtojen määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi viime vuonna rikosilmoituksia tehtiin runsaat 1 900, kun vuonna 2018 määrä oli 530.
Samalla ovat yleistyneet muun muassa tietoliikenteen törkeä häirintä ja tietojärjestelmän törkeä häirintä.
Samaan aikaan kyberrikosten selvitysprosentti on jäänyt viime vuosina hyvin alhaiseksi, vain muutamaan prosenttiin.
Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntayksikön päällikkö, rikostarkastaja Mikko Rauhamaa sanoo, että kyberrikosten tutkintaa vaikeuttaa usein niiden laajuus ja yhteydet ulkomaille.
Esitutkintamateriaaliin liittyvää dataa voi kertyä yksittäisessä tapauksessa valtavat määrät, ja ulkomaille tehdyt virka-apupyynnöt vievät oman aikansa.
Rahankiilto silmissä
Kyberhyökkäysten tekijöiden yleisin motiivi on raha. KRP:n Rauhamaan mukaan viime vuosina on yleistynyt uusi verkkorikollisuuteen liittyvä ilmiö, tuplakiristys.
– Henkilöä vaaditaan maksamaan tietty summa, jotta kiristyshaittaohjelman kryptaus poistetaan. Toinen summa vaaditaan, jotta tietoja ei julkaista pimeässä tai avoimessa verkossa.
– Myös Suomeen on alkanut ilmestyä tiettyjä ryhmiä, joilla tämä on toimintamallina, Rauhamaa kertoo.
Rauhamaan mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että kyberrikollisista yhä useampi on nuori.
