Mitä ihmiset muistavat poliisin kuuden euron pizzakampanjasta?
Kampanjalla päästiin ainakin sosiaalisen median parrasvaloihin, kirjoittaa poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen blogissaan. Mutta se mainitaan huonona esimerkkinä. Mikä siis meni pieleen?
Poliisi selvitti kampanjaviestinsä perillemenoa helmikuussa Taloustutkimuksen avulla. Tuhannelta suomalaiselta kysyttiin: ”Olette ostamassa ravintolassa tai pitsapaikassa täysikokoista pitsaa, joka maksaa alle kuusi euroa. Mitä poliisi haluaa Teidän tekevän?”
Kyselyn tulosten perusteella kampanja muistetaan hyvin.
– Joka viides muisti tärkeimmän asian, josta halusimme erityisesti muistuttaa, kuitin, Luotonen sanoo.
– Päällimmäiseksi on jäänyt mieleen se, että alle kuuden euron pitsasta pitäisi ilmoittaa poliisille.
Luotonen toteaa kuitenkin, että tätä poliisi ei kampanjassaan korostanut. Hän arvioi mielikuvan syntyneen Ylelle annetusta haastattelusta, joka oli alkanut elää somessa omaa elämäänsä.
– Syntyi #pizzagate, jota mikään asiaperuste ei riittänyt enää hillitsemään.
Kuitittomuus voi olla merkki rikoksesta
Poliisin katsottiin määrittävän pitsan hinnan edunvalvontajärjestön kanssa ja jopa syrjivän maahanmuuttajataustaisia pienyrittäjiä. Luotosen mukaan kyse oli kuitenkin arkipäiväisestä esimerkistä.
– Emme määrittäneet ja emme syrji.
– Erityisen halpa hinta missä tahansa tuotteessa tai palvelussa voi olla merkki siitä, että takana on harmaata taloutta. Ja kyllä, ei ole mahdotonta että sitä voisi olla myös kalliin hinnan takana.
Poliisia arvosteltiin myös siitä, että kuuden euron pitsoja jahdatessaan, se unohti todelliset rikolliset – veronkiertäjät ja globaalit suuryritykset. Luotonen muistuttaa kuitenkin, että laki velvoittaa poliisin tutkimaan niin isoja kuin pieniä rikoksia.
– Alle kuuden euron pitsa ei ole rikos, Luotonen summaa.
– Se, että et saa pitsastasi kuittia voi olla merkki rikoksesta. Tästä havainnosta voit myös huoletta ilmoittaa poliisille.