Abderrahman Bouanane oli Marokon pääkaupungissa Casablancassa asuessaan aivan tavallinen nuori mies. Hän oli kiinnostunut jalkapallosta, pelasi videopelejä ja otti kaksi tatuointia. Sitten hän lähti Eurooppaan ja lopulta radikalisoitui.
Bounanen kavereita Marokossa haastatellut Helsingin Sanomien toimittaja Sami Sillanpää sanoo, että Bouanane ei ollut erityisen uskonnollinen.
– Yksi islamin tulkinta on, että tatuoinnit on kielletty. Hän otti kaksi tatuointia teinivuosinaan ja jotkut hänen ystävänsä pitivät tätä merkkinä siitä, että uskonto ei häntä kauheasti kiinnostanut, Sillanpää sanoo.
Työttömyys ajaa Eurooppaan
Työttömyys ajoi Bounanen lähtemään Marokosta Eurooppaan. Ulkoministeriön neuvonantaja Olli Ruohomäen mukaan Marokosta lähtee suuri määrä erityisesti nuoria miehiä työttömyyttä pakoon Eurooppaan.
He työskentelevät usein epävirallisilla työmarkkinoilla Etelä-Euroopan maataloudessa. Monet päätyvät myös kiertämään tuttujensa houkuttelemina ympäri maanosaa työnhaussa.
– He ovat tällaisia moderneja urbaaneja nomadeja, jotka eivät kiinnity mihinkään ja ovat usein mukana pikkurikollisuudessa tai informaalissa taloudessa, Ruohomäki sanoo.
Video: aamun Huomenta Suomessa keskusteltiin radikalisoitumisesta. Turun puukkoiskusta
Juuri kellään marokkolaisella ei perusteita turvapaikkaan
Bouanane päätyi Turkin ja Saksan kautta Suomeen ja Paimion vastaanottokeskukseen. Hän sai Suomen viranomaisilta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Ruohomäen mukaan marokkolaisten turvapaikkahakemuksilla ei tällä hetkellä ole juuri läpimenon toiveita.
– 99 prosentilla marokkolaisista turvapaikanhakijoista ei ole mitään casea, sillä Marokossa ei ole samanlaista poliittista vainoa tai sotaa kuten esimerkiksi Irakissa tai Syyriassa puhumattakaan Afganistanista, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäki sanoo, että turvapaikanhakua käytetään hyväksi paremman elämän etsinnässä.
– Tämä tapaus osoittaa, että turvapaikkajärjestelmässä on valitettavasti Euroopan tasolla valtavia valuvikoja ja sitä voidaan myös väärinkäyttää. Se on ongelma siksi, että sitten on niitä tapauksia esimerkiksi Afganistanista, jossa on uskonnollista, poliittista tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää vainoa ja heillä on aivan oikea case.
Bouanane radikalisoitui klassisella tavalla
Paimion vastaanottokeskuksessa ollessaan Bouananella oli paljon vapaa-aikaa, jota hän muun muassa käytti Isisin videoiden katseluun ja manifestien lukemiseen.
– Hän jäi jollakin tapaa koukkuun siihen. Hän saattoi katsoa tunteja päivässä videoita, saarnoja ja kuvia ja pikkuhiljaa alkoi uskoa sitä. Internet oli päätapa, jolla hän ajautui tämän ideologian pauloihin, Sillanpää sanoo.
Ruohomäen mukaan tämä on klassinen radikalisoitumisen polku.
– Ensin tulee identiteettikriisi ja merkityksellisyyden puute. Sen jälkeen rupeaa kiinnostumaan islamistisesta retoriikasta ja kyllästämään sillä itseään. Sitten alkaa käytös ja pukeutuminen muuttua ja jossain vaiheessa, kun mennään oikein syvälle, tulee me vastaan muut -asetelma ja henkinen eristäytyminen. Viimeinen vaihe on todella ongelmallinen, kun muista ihmisistä tulee subjektien sijaan objekteja ja silloin kynnys väkivaltaan laskee, Ruohomäki sanoo.
Terroristit tuntevat usein huonosti islamia
Sillanpään mukaan Bouananen Turussa asuvat marokkalaisystävänsä yrittivät estää häntä, ja välillä onnistuivatkin. Hänen marokkalainen kaveripiirinsä oli hyvin isis-vastainen ja Bouanane riiteli heidän kanssaan asiasta usein.
Kaverit onnistuivat välillä saamaan Bounanen lopettamaan Isisin propagandan katsomisen, mutta sitten hän palasi siihen. Asiaan vaikutti erityisesti hänen uusi, uzbekistanilaistaustainen ystävänsä.
– Hän kääntyi vanhoja kavereitaan vastaan ja ajatteli, että kaikki muut ovat väärässä, myös vanhat kaverini.
Monet ääri-islamista viehättyvät eivät Bouananen tapaan tunne uskontoa kovin hyvin. Ruohomäen mukaan mukaan tämä on hyvin tavallista.
– Aika paljon kovaa dataa on siitä, että islamististen terroristien ymmärrys islamista on hyvin rajallista.