Ympäristöministeriön tänään julkaisema selvitys vesistöjen tilasta kertoo, että Suomen jokien ja rannikkovesien tilassa on paljon parannettavaa. Sen sijaan suuret järvet ovat pääosin hyvässä kunnossa.
- Eniten täytyy kantaa huolta rannikkovesien tilanteesta. Vain 25 prosenttia rannikosta on hyvässä tilassa, erinomaisessa tilassa ei ole mikään rannikkoalue, muistuttaa ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä.
Jokien tila on huonoin Pohjanmaalla. Yksi syy tähän ovat alueen happamat sulfaattimaat.
- Siellä on kohdennettava toimia niin, että sulfaattipitoinen maa pysyy pois vesistöistä. Kyllä sielläkin hyvällä työllä on saavutettavissa jokivesien tilan paranemista, mutta haasteet ovat suuremmat kuin monissa muissa paikoissa, arvioi ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.)
Monet Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen joet ovat vain välttävässä kunnossa. Rannikkovesien tila on huonoin etelärannikolla.
Maatalous rehevöittää vesistöjä
Suomen vesistöjen pahin ongelma on rehevöityminen. Yli puolet vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormasta tulee maataloudesta. Ympäristöministerillä on pitkä lista keinoja maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi.
- Ravinnekierrätyksen tehostaminen, lannan parempi hyödyntäminen vaikka biokaasuksi ja kaltevien, eniten kuormittavien peltojen päästöihin puuttuminen. Tämä edellyttäisi, että uusi ympäristötuki, josta nyt neuvotellaan, kohdentuisi enemmän niille viljelijöille ja alueille, joista olisi saatavissa suurin ympäristöhyöty.
Tällä hetkellä ympäristötukineuvottelut eivät kuitenkaan lupaa hyvää.
- Tuen kokonaismäärää ympäristötuessa on ehdotettu pienennettäväksi. Siinä ei ole mukana kohdentamista Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen, jossa haitat ovat suurimpia. Toivon, että viljelijöiden etujärjestö ja maa- ja metsätalousministeriö vielä miettisivät, että saataisiin ympäristötuesta paras mahdollinen hyöty, ehdottaa ministeri Niinistö.
Vesien hyvän tilan aikarajaa lykättiin
Alunperin Suomen vesistöt piti saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Nyt on jouduttu myöntämään, ettei tavoite onnistu rannikoilla eikä kaikissa joissa. Takarajaksi on nyt asetettu vuosi 2027 ja siitä aiotaan pitää kiinni.
- Se on täysin mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää, että koko elinkeino- ja maatalouspolitiikka ja kansalaisten oma toiminta vaalii ympäristöä. Pelkästään vesiensuojelutoimet ympäristöhallinnossa eivät riitä, vaan tarvitaan toiminnanharjoittajia mukaan. Vesien hyvä tila tuo myös taloushyötyjä. Esimerkiksi viidennes kesämökin hinnasta riippuu mökkivesistön kunnosta, laskee Niinistö.
Seuraavaksi laaditaan alueelliset vesienhoitosuunnitelmat, joissa etsitään käytännön keinot vesistöjen tilan parantamiseen.