Huumoriorkesterin Seitsemän Seinähullua Veljestä perustanut Pentti Oskari Kangas ei muistele nöyryytyksiä pahalla. Hän on julkaissut positiivisen paljastuskirjan vuosistaan viihdebisneksessä.
Nykypäivän kykykilpailuista puhutaan usein julkisena nöyryytysviihteenä, mutta osattiin sitä entisaikoinakin. Vuonna 1966 perustettu Seitsemän Seinähullua Veljestä -orkesteri on tullut tutuksi humorististista käännöshiteistä. Sen perustaja Pentti Oskari Kangas kertoo, että ensimmäiset kymmenen vuotta orkesteria pilkattiin ja sille naurettiin julkisesti.
– Sitä kesti 10 vuotta, ja jouduimme välillä todella nöyryytetyiksi. Mutta kun linja oli itse valittu, sen kesti.
Poppoota ei ammattilaispiirien pilkka häirinnyt siksikään, että kansa tykkäsi ja tanssilavat olivat täynnä.
Vuonna 1985 Suomen Muusikkojen liitto palkitsi orkesterin tunnustuspalkinnolla.
– Silloin osalla bändistä pääsi itku, Kangas myöntää.
Siitä lähti tanssiorkesterin nousukiito, ja parhaimpina vuosia keikkaa tehtiin yli 370 kappaletta.
Nykypäivänä tanssimuusiikin saralla käydään kovaa kilpailua.
– Ala on jakaantunut kahteen kerrokseen. Ensimmäisessä on noin kymmenen artistia, jotka tienaavat hyvin ja alemmassa ne, jotka tulevat nippa nappa toimeen musiikilla. Nyt on tullut myös suuri välikerros, eli artistit, jotka keikkailun lisäksi tekevät jotain muuta työtä elannokseen.
Kilpailua kiristää keikkapaikkojen sukupuutto.
– Ennen Suomessa oli tanssipaikkoja noin 3 000, nykyään alle kymmenesosa siitä, Kangas sanoo.
Positiivinen paljastuskirja
Seinähullujen taustajoukoissa ja tuottajana jo kauan toiminut Kangas on kirjoittanut kirjan nimeltä Onnellisen miehen tarinoita (Positiivarit Oy, 2011).
– Minä olen onnellinen mies, ja minulle on sattunut kaikenlaista. Minulla on muistissa noin 600 tarinaa, joista olen kirjoittanut tähän kirjaan 62, mies kertoo.
Kyse on elämäkerrallisista tuokiokuvista niin Kankaan lapsuudesta kuin uralta viihdebisneksessä. Tarinoita on myös tunnetuista henkilöistä, mutta Kangas ei kerro kenestäkään negatiivisia asioita.
– Haluan tuoda esille kirjassa hauskoja puolia sellaisista ihmisistä, joista saattaa olla ehkä negatiivinen julkisuuskuva.
Esimerkiksi pitkäaikaista ystäväänsä ja yhteistyökumppaniaan Jukka Virtasta Kangas kehuu kirjassaan tilannekomiikan mestariksi:
Virtasen Jukasta kerrotaan myös tarina Jämsänkosken ajoilta, jolloin hän oli töissä paperitehtaalla. Kerran hän tokaisi työkavereilleen kuolemattoman arvionsa: ”Ei toi Afriikka kovin kaukana voi olla, kun toikin musta mies tuli töihin aamulla polkupyörällä."
Studio55.fi/Piritta Palokangas
Tämä fanikaksikko on käyttänyt idoliinsa jo yli miljoona euroa!