Keihäänheittäjä Tero Pitkämäen menestys perustuu lahjakkuuteen, oivaltavaan valmennukseen ja henkiseen kanttiin. Valmentajansa Hannu Kankaan johdolla Pitkämäki on noussut kansainväliselle huipulle maltilla ja vammat välttäen. Kovaan vauhtiin ja pitkään vetoon perustuvan tekniikan on annettua kypsyä rauhassa.
- Teron voimaharjoittelussa on edetty niin, että kaikki mitä on vuosittain tullut lisää, on saatu hyödynnettyä heittoon. Hän on edelleen varsin kevyt heittäjä ja pystyy siten hallitsemaan kehonsa hyvin kovissa liikenopeuksissa, Suomen urheiluliiton SUL:n heittojen lajiryhmäkapteeni Mauri Auvinen sanoo.
- Hänen hyviä ominaisuuksiaan ovat myös erittäin elastiset jalat, mistä kertoo yli 17 metrin tulos viidessä vuoroloikassa. Heitossa kovan vauhdin ja pitkän vedon lisäksi hän käyttää hyvin vasenta kylkeään. Hän saa kyljen pitämään erittäin hyvin juuri sen tarvittavan pienen hetken vedon lopussa, Auvinen arvioi.
Keväällä sähköinsinööriksi valmistuneen nurmolaisen elämässä urheilun lisäksi muutkin asiat ovat edenneet pitkäjänteisesti ja suunnitelmien mukaan. Insinööriksi hän opiskeli normaalitahdilla, vaikka on viimeisen kolmen vuoden aikana noussut 80 metrin heittäjästä maailman viime kauden ranking-tilaston ykköseksi ja kuluvan vuoden EM-kakkoseksi.
Pitkämäki otti ensi kertaa tuntumaa arvokisoihin 19-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2000, mutta putosi karsinnassa. Vuotta myöhemmin saman ikäluokan EM-kisoissa hän oli viides. Vasta 22-vuotiaiden EM-kisoissa kolme vuotta sitten hän nousi ensi kertaa arvokisojen palkintokorokkeelle oltuaan kolmas.
Harjoittelussa vältetään jumi
Vuodesta 2003 lähtien Pitkämäen kehitys on ollut nousukiitoa. Tuolloin hän puhkaisi Kalevan kisoissa 80 metrin rajan ja sijoittui toiseksi. Vuotta myöhemmin hän heitti Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla 84,64. Viime vuonna hän kiskaisi ennätyksekseen 91,53 ja kuluvan kesän paras on 91,11.
- Tero on onnistunut kehittymään 19-24-vuotiaana niin kuin pitääkin, mikä taas on monelle muulle heittäjälle tuottanut ongelmia, Auvinen sanoo.
Erikoista Kankaan rakentamissa harjoitusohjelmissa on sekin, että huoltavan harjoittelun osuus on aina ollut suuri. Vammat on vältetty tehokkaasti. Toinen Pitkämäen harjoittelun erikoispiirre on selkeä ero kevyen ja kovan harjoittelun välillä.