Isovanhemman ja lapsenlapsen suhde voi olla läheinen ja erityinen, mutta joskus tapaamiset voidaan estää kokonaan. Väestöliitto ei kuitenkaan kannata isovanhempien tapaamisoikeuden varmistamista lailla.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch arvioi isovanhemman yhteyttä lapsenlapseen rajoitettavan yleisimmin lapsen vanhempien avioeron myötä.
– Yleisin kuvio lienee se, että lapsen äiti ei enää halua olla yhteydessä entisen puolisonsa sukuun, Rotkirch sanoo.
Myös muut syyt saattavat vaikuttaa tapaamisen rajoittamiseen. Vanhemmat voivat kokea, etteivät he pysty luottamaan isovanhempaan esimerkiksi tämän liiallisen alkoholinkäytön, väkivaltaisuuden tai sekavuuden takia. Tilanteen osapuolilla saattaa olla myös hyvin erilaiset näkemykset asiasta.
– Voi olla sellaisia tilanteita, ettei isovanhempi itse yhtään ymmärrä, miksi näin on käynyt. Ja sitten taas vanhemmalla voi olla hyvinkin selkeä oma syy, miksi hän toimii näin.
Joissain tapauksissa myös lastensuojeluviranomaiset saattavat rajoittaa yhteyttä lapsen ja tiettyjen sukulaisten välillä.
Rotkirch kertoo, että Suomessa ei ole tehty tarkkoja selvityksiä isovanhempien ja lapsenlapsien tapaamisoikeuden rajoittamisesta. Väestöliiton tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kuitenkin suurten ikäluokkien edustajilta ja heidän aikuisilta lapsiltaan, onko kumpikaan sukupolvista kokenut, että isovanhemman tapaamisia lapsenlapsien kanssa on ollut tarpeen rajoittaa.
– Näitä oli, mutta ei suurta määrää. Noin viisi prosenttia oli kokenut tällaista.
