Pitäisikö alle 16-vuotiaan saada urheilija-apurahaa? Tästä Heili Sirviön kohdalla kiikastaa

– Tämä asia riippuu hyvin paljon siitä, miten Suomen olympiakomitea suhtautuu meihin, että miten he lähtevät tukemaan meitä. He tekivät aiemmin periaatepäätöksen, että Heiliä ei tueta ennen kuin hän on 16-vuotias, isä-Sirviö sanoi Aamulehden mukaan.

Heili Sirviö on 13-vuotias ja sijoittui Pariisin olympialaisissa park-skatessa viidenneksi. Sirviöllä on myös Australian kansalaisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää vuosittain verottomia valmennus- ja harjoitteluapurahoja urheilijoille. Apurahojen saajien tulee olla vähintään 16-vuotiaita.

Miksi?

– Sitä nuorempia urheilijoita ei urheilussa huipulla paljon ole, ja monesti myös aikuisten arvokisoissa on alaikäraja. Nämä ainakin ovat olleet perusteena. Myös Olympiakomitea on omissa tukitoimissaan päätynyt 16 ikävuoden alarajaan, ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola OKM:stä vastaa.

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen kertoi Iltalehdelle, että Olympiakomitea noudattaa myös omien tehostamistukiensa myöntämisessä 16 vuoden ikärajaa mutta että Sirviön valmentaja Jussi Korhonen ja Fredrik Sirviö ovat saaneet Olympiakomitealta tukea Pariisin olympialaisiin valmistautumiseen.

"Ehkä meidän pitää alkaa tarkastella lajeja yksilöllisemmin"

Keskustelu Heili Sirviön tukirahoista nostaa esiin olympiaurheilijoiden tukemisen peruskysymykset. Onko menestys olympialaisissa niin tärkeää, että siihen pyrkimistä pitää tukea julkisin varoin?

Skeittauksen nostaminen olympiaohjelmaan kolme vuotta sitten Tokion kisoissa on osa Kansainvälisen olympiakomitean pyrkimystä tavoittaa paremmin nuorta yleisöä.

Näin nuoren olympialajin maailmanlaajuinen kilpailu on lapsenkengissä verrattuna kilpailluimpiin vanhempiin olympialajeihin. 

OKM toteaa valmennus- ja harjoitteluapurahojen myöntämisperusteissa, että "arvioinnissa huomioidaan myös lajien erityispiirteet, lajin kansallinen ja kansainvälinen laajuus, arvostus ja taso, eri kilpailuluokkien taso sekä kilpailuihin osallistuvien maiden ja urheilijoiden määrä".

Olympiakisojen ohjelmassa on paljon urheilulajeja, joihin suuren yleisön ja median huomio kiinnittyy vain olympialaisten yhteydessä. Silti pelkkä nousu olympialajiksi nostaa esimerkiksi skeittauksen OKM:n tukipäätöksissä samalle viivalle kuin satojen miljoonien harrastamat urheilumuodot.

– Yksinkertaistetusti sanottuna näin on, mutta olympialaisten kesä- ja talvilajit arvioidaan erikseen. Niitä ei voida verrata suoraan toisiinsa, koska talvilajeissa mukana olevia maita on tyypillisesti paljon vähemmän. Olympiaohjelma alkoi pari olympiadia sitten muuttua nopeammin, ja ehkä meidän pitää alkaa tarkastella lajeja yksilöllisemmin, että onko kyseessä vakiintunut vai vasta tulossa oleva laji, Kari Niemi-Nikkola sanoo.

Nuorissa olympialajeissa kilpailu on tyypillisesti vähäisempää ja mahdollisuus olympiamenestykseen suurempi kuin kilpaillummissa lajeissa.

– Kun osasimme olla lumilautailussa tai freestylessä ensimmäisessä aallossa, se näkyi menestyksenä olympialaisissa. Kun isot urheilumaat ottivat ne ohjelmaan, kilpailu koveni. Oletan, että niin käy skeittauksessakin, Niemi-Nikkola sanoo.