Opetuskokeilusta nousi älämölö vuonna 1975: "Antaa vinoutuneen kuvan historiasta"

– Moniste antaa täysin vinoutuneen kuvan historiallisista aikakausista ja historian tapahtumista, keskittyy yksinomaan kommunistisen propagandan kannalta tarkoituksenmukaisesti esiin poimittuihin seikkoihin ja on kirjoitettu kommunistisen kirjoittelun omaksumaa käsitteistöä käyttäen ja painottaen.

Rainio kumppaneineen tarkoitti Tampereen kyljessä Pirkkalassa pari vuotta käynnissä ollutta peruskoulun opetuskokeilua. Tämän jälkeen skandaali oli valmis. Kokeilu keskeytettiin kohun saattelemana 21. huhtikuuta 1975.

Mistä Pirkkalan opetuskokeilussa oli kyse?

– Tavoitteena oli siirtää suomalainen kapitalistinen yhteiskunta sosialistiseen yhteiskuntaan tulevien äänestäjien ja tulevien aikuisten voimalla, tiivistää dosentti Jari Leskinen.

Leskiseltä on juuri ilmestynyt teos Kohti sosialismia! – Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–75.

Parin vuoden aikana kouluhallituksen määräyksestä kokeiluun osallistui tuhatkunta 1., 5. ja 9. luokan oppilasta.

Marxilainen materialistinen historia

Eniten huomiota sai 5. luokan historianopetus, mutta Leskisen mukaan marxilaiselta pohjalta oppia jaettiin myös muissa yhteiskunnallisissa oppiaineissa, kansalaistaidossa, ympäristöopissa, yhteiskuntaopissa ja maantiedossa.

Historian opetusmonisteissa oli paljon materiaalia neuvostoliittolaisesta Yleinen historia -kirjasta, tekstejä ja kuvia oli jopa kopioitu sellaisenaan.

Kokeilu meni oikeuskanslerin syyniin

Keväällä 1975 Pirkkalan kokeilu poiki kanteluita niin eduskunnan oikeusasiamiehelle kuin oikeuskanslerin virastoonkin.

Turun erityisopettaja Tapio Holvitie ei ymmärtänyt, miksi opetusministeri Ulf Sundqvist ja kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho olivat rahoittaneet Pirkkalan monivuotista ja "vallitsevan yhteiskuntajärjestelmämme kumoamiseen" tähtäävää opetusta.

Hän vaati oikeuskansleri Risto Leskistä ryhtymään toimiin vastuullisten tahojen asettamiseksi syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta.

Oikeuskanslerin virastossa ei otettu tutkittavaksi syytöksiä valtiopetoksen valmistelusta.

Oikeuskansleri rajasi tutkinnan koskemaan vain 5. luokan historianopetusta, vaikka oli tietoja siitä, että kokeilussa oli muitakin oppiaineita ja oppilaita, joista osa oli vain 6–7-vuotiaita.

– Kyse oli niin sanotusti poliittisesta harkintavallasta oikeuskanslerin puolelta. Ei haluttu pilata enempää Suomen mainetta, Jari Leskinen sanoo.

Suomeen oli kesällä 1975 tulossa valtionpäämiehiä allekirjoittamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin eli Etykin päätösasiakirjan. Pirkkalan tapaus oli myös herättänyt ulkomailla runsaasti huomiota.

Kun oikeuskanslerin päätös lopulta tuli seuraavana vuonna, annettiin suullinen huomautus vastaisuuden varalta kouluhallituksen johtoryhmän jäsenille, joiden nimiä ei edes mainittu. Kukaan ei myöskään menettänyt virkaansa.

– Harvinaisen mieto päätös, Leskinen toteaa.

– Heti ekaluokalla opetettiin marxilaista materialistista historiakäsitystä, sen kolmea ensimmäistä vaihetta: alkukantaista kommunismia muistuttavaa yhteiskuntaa, yksityisomistuksen synnyttyä antiikin ja Rooman orjanomistajayhteiskuntia ja sitten kapitalismin esiastetta, feodalismia.

Kakkosluokalla oli ajateltu opetettavan marxilaisen yhteiskunta-analyysin mukaisesti kaksi ylintä vaihetta: kapitalismia ja sosialismia, johon kaikki maailman valtiot jossain vaiheessa etenevät.

Kaikkia viittä vaihetta olisi sitten käsitelty luokka-asteelta toiselle. Kokeilun kulmakivi oli Leskisen mukaan juuri toistamisen metodi aina peruskoulun yhdeksänteen luokkaan asti.

– Itä-Saksassa tehtiin samanlaisia toistamisen kokeita sosialistisen persoonallisuuden saavuttamiseksi. Tästä puhuttiin aivan avoimesti itäsaksalaisissa kasvatuspsykologian kirjoissa.

Pirkkalan kokeilussa oppimistulosten testaamiseksi oppilaille tehtiin psykologisia testejä ennen ja jälkeen opetuksen.

Hyvä Neuvostoliitto, paha Yhdysvallat

Pirkkalan kokeilun yksi tärkeimmistä päämääristä liittyi Leskisen mukaan peruskoululaisten käännyttämiseen marxilaiseen maailmankatsomukseen. Äänestysikään tullessaan oppilaiden toivottiin antavan äänensä sosialismiin pyrkiville vasemmistopuolueille.

Tätä päämäärää tukivat opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit, joissa jatkuvasti vertailtiin kapitalismia ja sosialismia.

– Pirkkalalaisten opetuksessa kapitalismi, länsimaat ja eritoten Yhdysvallat esitettiin äärimmäisen kielteisessä valossa ja vastaavasti sosialismista ja sosialistisista valtioista, erityisesti Neuvostoliitosta käytettiin ainoastaan ylistäviä kuvauksia, Leskinen toteaa.