Antti Perttunen lähti varsahuutokauppaan vain isänsä seuraksi, mutta ravivalmentajan pojan hevossilmä ei päästänyt poistumaan tyhjin käsin.
Syksyllä 2013 Antti Perttunen suuntasi kohti Ypäjän hevoshuutokauppaa ravivalmentajaisänsä Tapio Perttusen kanssa katselemaan nuoria hevosia ja aistimaan tunnelmaa. Tai niin hän luuli.
– Alun perin ei ollut mitään ostoaikeita, Perttunen vakuuttaa.
– Mutta Bid On Kempin ollessa kehässä ihmettelin miten sen hinta ei lähtenyt kunnolla nousemaan. Kysyin isältänikin että miten tuo on noin edullinen, ja hän ihmetteli samaa.
Nuoremman Perttusen aivot raksuttivat vimmatusti. Hevonen miellytti silmää ja suku oli hyvä. Etenkin emälinja viehätti, vaikka isäori olikin vielä tuntemattomampi periyttäjä Suomessa.
– Se oli laatuunsa nähden niin halpa ettei vaan voinut olla huutamatta. Sitten ajattelin että no helkkari, ei kai siinä muuta kun kättä pystyyn vaan.
Kaupan synnyttyä edessä oli seuraava projekti: hevoskimpan kokoaminen.
– Rehellisesti sanottuna hommaa ei ollut ihan laskettu, kun hevonen kerran lähti puolivahingossa mukaan. 20-vuotiaana sen elättäminen yksin olisi ollut haasteellista, Perttunen selittää.
