Pikkulasten ruoka on muuttumassa liian hienonnetuksi mössöksi ja siihen olisi syytä palauttaa purtava karkeus, huolehtii ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelusta. Lyytikäisen mukaan pureskelu on ravitsemuksen ohella tärkeää pikkulapsen hampaiden ja jopa puheen kehitykselle. - Pureskelua vaativa, karkeampi ruoka tuo lapsen ruokavalioon myös enemmän houkuttelevia makuja, tuoksuja ja värejä, sanoo työssään paljon pikkulapsiperheitä kohtaava Lyytikäinen.
Lyytikäisen neuvot lapsen karkeamman ruokavalion toteuttamiseksi ovat selkeät: ruuan karkeuttaminen aloitetaan vähitellen imeväisiän lopulla, kun hampaat puhkeavat. Lapsen käteen voi antaa purtavaa, kovaa leipää, juureksia ja hedelmiä. Hienot raaka-raasteet voi aloittaa jo 6 - 8 kuukauden iässä, ja porkkanapalasiin ja perunasuikaleisiin päästään 8 - 10 kuukauden iässä. - Jo yksivuotiaasta alkaen mukaan saa tulla kokolihaakin, kun se pilkotaan lautasella sopivan pieniin suupaloihin, Lyytikäinen opastaa.
Monipuolinen, tasapainoinen sekaruokavalio on Lyytikäisen mielestä pikkulapselle ravitsemuksellisesti turvallisin vaihtoehto. - Sekaruokavalion etuna on täysiarvoisen proteiinin saanti kasvavan lapsen tarpeisiin sekä riittävä raudan, sinkin ja seleenin saanti. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että liharuuasta saa esimerkiksi kaikkia seitsemää B-vitamiinia, hän korostaa.
Perheen yhteiset ruokailuhetket kunniaan
Lyytikäinen pitää pikkulasten ruokailussa tärkeänä myös perheen yhteisiä ateriahetkiä. - Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että yhteiset perheateriat pitäisi palauttaa kunniaan, hän sanoo. Perheen yhteisillä aterioilla lapsi oppii aikuisen mallin mukaan hyväksymään erilaisia ruoka-aineita. Lapsen tutustuttaminen ruuan rikkaaseen maailmaan luo pohjaa monipuolisen ruokavalion toteuttamiselle. - Arjen säännöllinen ruokarytmi luo pikkulapselle lisäksi turvallisuuden tunnetta ja auttaa osaltaan syömisen sisäiseen itsekontrollin kehittymiseen.
